Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.
Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.
– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.
Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseen
Paljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.
– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.
Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.
Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.
– Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.
Lisätietoja:
Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi
Riikka Mäkinen
Kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja, Danske Bank
p. 040 544 3463
riikka.makinen@danskebank.fi