Työhyvinvointi ei vaadi Cooperia

Työhyvinvointi on Isännöinti­yritysbarometrin mukaan yksi alan tärkeimmistä kehittämiskohteista digiasioinnin, asiakasviestinnän ja osaamisen jälkeen.

– Oikeastaan ei pitäisi puhua työ­hyvinvoinnista. Sen varjolla voi touhuta paljon sellaista mikä ei merkitse tuloksen kannalta. Isännöintialalla korvien ja näppäimistön väli on tärkeämpi kuin metrit Cooperin testissä, sanoo strategisen hyvinvoinnin tutkija ja kehittäjä Ossi Aura.

Hän puhuu sen sijaan strategisesta hyvinvoinnista eli toiminnasta, jolla tähdätään henkilöstön tuottavuuteen. Tuetaan siis niiden kykyjen kehittämisessä, jotka tukevat yrityksen strategian toteuttamista. Jos esimerkiksi tavoitteena on tarjota asiakkaille joustavaa ja sujuvaa asiointia, tarvitaan hyvät viestintä- ja kokoustaidot.

Strateginen hyvinvoinnin kehitys on muutakin kuin koulutuksen tarjoamista. Hyvinvointia parantavat myös toimivat prosessit ja työkalut, kuten digi-infra.

– Ja jos vimpaimet on hankittu, porukan pitää osata käyttää niitä. Jos menetelmät ovat kömpelöt, menee aikaa ja stressi kasvaa, Aura lisää.

Kerää positiivista palautetta

Prosessit edellyttävät hyvää tiedon­kulkua. Strateginen hyvinvointi onkin hyvin lähellä hyvää henkilöstöjohtamista.

Esimerkiksi positiivinen asiakas­palaute motivoi. Aura suosittelee yrityksiä miettimään, miten palautetta kerätään säännöllisesti.

– Asiakkailta on saatava ideoita, jotta omaa työtä voi kehittää. Kehittäminen tekee työstä hauskempaa, ja aikaa voi vapautua tuottavampiin tehtäviin.

Aura uskoo, että työntekijän huono fiilis näkyy asiakkaille työn puuroutumisena ja pahimmillaan töykeytenä.

Johtamisen näkökulmasta strateginen hyvinvointi alkaa päätöksestä, että henkilöstön motivaatiota ja asiakastyytyväisyyttä halutaan kehittää. Lopulta tämä näkyy parempana tuloksena.

Teksti: Kirsi Salo (Isännöintiliiton jäseninfo Isännöinti 7/2017)