Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän mietinnöstä

Lausunnonantajasta

Suomen Isännöintiliitto ry (jäljempänä Isännöintiliitto) edustaa laajasti isännöintialaa, sillä jäsenkuntaamme kuuluu yli 530 isännöintiyritystä ja 22 paikallisyhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa noin 50 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista.

Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa.

Lausunto

Suomen Isännöintiliitto antaa lausuntonsa mietinnön kohdasta 4.3 Savuttomat ympäristöt.

Isännöintiliitto pitää tärkeänä määrätietoisen työn sekä hallittujen ja tavoitteellisten toimien jatkamista tupakoinnin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Isännöintiliitto kannattaa työryhmän esitystä (Kohta 4.3.5, s. 30- 31), jonka mukaan lainsäädäntöä kehitettäisiin siten, että tupakointikiellosta parvekkeilla ja osakkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa voidaan päättää asunto-osakeyhtiöissä enemmistöpäätöksellä.

Poiketen työryhmän esityksestä edellä mainittu muutos siis tarkoittaisi nähdäksemme tupakkalain (549/ 2016) 78 §:n muuttamista siten, että pykälä antaisi asuntoyhteisölle mahdollisuuden kieltää tupakointi omalla päätöksellään myös rakennuksen huoneistoihin kuuluvilla parvekkeille, huoneistojen käytössä olevissa ulkotiloissa ja huoneistojen sisätiloissa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuus kieltää tupakointi yhteisillä parvekkeilla perustuu tuohon pykälään.

Nykyinen kieltomahdollisuus, jossa taloyhtiöt voivat omalla päätöksellään hakea kunnalta kieltoa on taloyhtiöiden sekä viranomaisten kannalta raskas. Tämän seikan johdosta kieltoa ei näkemyksemme mukaan haeta sellaisinkaan yhtiöihin, joissa itse kiellolle löytyisi riittävä kannatus yhtiön osakkaiden keskuudessa. Valvonnan toimivuus on toinen vaikuttava seikka, kuten työryhmäkin toteaa, ja sen toimivuuteen tulee kiinnittää riittävästi huomiota mahdollisen tulevan lainvalmistelun yhteydessä.

Käytännössä tupakkalain muutosta voitaisiin tukea selventämällä asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n mukaisia huoneiston hallintaanottoperusteita siten, että yhtiöt saisivat varmuuden siitä, että tupakkalain mukaisen kiellon rikkominen oikeuttaa huoneiston hallintaanottoon. Tällöin ainoastaan vähäiset rikkomukset jäisivät pykälän ulkopuolelle eli tilanteet, jossa rikkominen on satunnaista. Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi parveketupakointikiellon toistuvakin rikkominen katsotaan vaikutuksiltaan niin vähäiseksi rikkomukseksi, että hallintaanotto ei tule kyseeseen.* Yhtiöllä on tarvittaessa mahdollisuus jopa poliisin virka-apuun valvottaessa huoneiston hoitoa.

Lisäksi Isännöintiliitto haluaa yhä edelleen todeta, että tavoitteiden tulisi ulottua siihen, että tupakointi kiellettäisiin lailla kaikissa asuntoyhteisöjen ulko- ja sisätiloissa. Tähän tavoitteeseen olisi mahdollista pyrkiä sen jälkeen, kun tupakointikiellot ovat taloyhtiöissä tavanomaisia ja saavuttaneet laajan yleisen hyväksyttävyyden oman kieltomahdollisuutensa kautta. Kuten mietinnössä todetaan ”ympäristön tupakansavulle altistumiselle ei ole turvallista tasoa eivätkä tekniset ratkaisut kuten tuuletus, ilmansuodatus tai merkityt tupakointialueet suojele siltä”. Tästä johtuen Isännöintiliitto katsoo myös viimeksi mainitun toimen kuuluvan siihen toimenpiteiden polkuun, jonka työryhmä onnistuneesti on muuten työssään viitoittanut.

Tämä viimeksi mainittu toimi tarkoittaisi käytännössä sitä, että tupakkalain 78 §:n mukaan asuntoyhteisön yhteisten ja yleisten sisätilojen tupakointikielto koskisi lisäksi kaikkia asuntoyhteisöjen muita tiloja eli asuntoyhteisön hallitsemia yhteisiä ulkotiloja, rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyyttä, lasten leikkialuetta ja yhteisiä parvekkeita sekä rakennuksen huoneistoihin kuuluvia parvekkeita, huoneistojen käytössä olevissa ulkotiloja ja huoneistojen sisätiloja.
Isännöintiliitto haluaa lisäksi korostaa, että tupakkalakia koskeva lainmuutos koskettaisi myös muita tupakkalain 1 luvun 2 §:n 42 kohdassa määriteltyjä asuntoyhteisöjä, jolloin toimella saavutettava sääntelyn kattavuus olisi mahdollisimman suuri. Tätä voitaneen pitää työryhmän tavoitteiden kannalta toivottavana kehityksenä.

Suomen Isännöintiliitto ry,
Tommi Leppänen
Lakiasiantuntija, OTM

*Asunto-osakeyhtiölaki HE 24/2009vp, s.167: Se mitä pidetään normaalina asumisena, voi muuttua ajan myötä. Esimerkiksi tupakoinnin terveyshaittojen selviäminen ja tupakoinnin rajoittamiseen tähtäävät julkisen vallan toimet voivat ajanoloon käytännössä vaikuttaa myös siihen, miten normaalina — toisten osakehuoneiston häiriöttömän käytön kannalta katsottuna hyväksyttävänä — parveketupakointia pidetään. Parveketupakoinnin hyväksyttävyyteen on otettu kantaa oikeuskäytännössä (KKO 2008:7). Ratkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöllä on oikeus puuttua asukkaan sellaiseen toimintaan, joka aiheuttaa muille asukkaille kohtuutonta haittaa, häiriötä tai rasitusta, ja ryhtyä korjauksen saamiseksi niihin toimenpiteisiin, joihin asunto-osakeyhtiölaki antaa mahdollisuuden. Jos tupakoinnista ei ole kuitenkaan odotettavissa edellä mainittua kohtuutonta haittaa, rajoittaa tupakointikielto perusteettomasti osakkaan hallintaoikeutta.