Maalämpöön siirtyminen tuo säästöjä

Ari-Pekka Eerolan toteuttamat maalämpöhankkeet ovat säästäneet rahaa, ja miinuksia on hankala löytää.

Porvoon Realia Isännöin­nissä työskentelevä Ari-Pekka Eerola on luotsannut maalämpöhankkeet yhteensä seitsemälle taloyhtiölle.

– Kohteina on ollut niin rivitaloja kuin kerrostalojakin. Joihinkin on toteutettu pelkkä maalämpö, toisiin myös lämmöntalteenottojärjestelmä. Kohteen iällä ei ole hankkeissa merkitystä, eikä maalämpöön siirtymistä tarvitse sitoa muihin suuriin remontteihin, Eerola sanoo.

Maalämmössä lämmityksessä hyödynnetään maaperään varastoitunutta geo­termistä energiaa. Lämpö kerätään
maasta putkiston avulla, jotka Eerolan hankkeissa sijoitettiin maahan porattuihin muutaman sadan metrin syvyisiin kaivoihin. Lisäksi tarvitaan kokoojakaivo, josta lämpöenergia siirtyy maalämpöpumppuun ja sen kautta talon lämmitysjärjestelmään.
Hanke on asukkaille helppo, sillä ainoa asumishaitta on lämpökaivojen porauksen meteli. Siirtyminen kaukolämmöstä uuteen lämmitystapaan ei tavallisesti katkaise lämmitystä kuin muutamaksi tunniksi, joten se onnistuu tammikuussakin.

– Jos taloyhtiöön toteutetaan vaikkapa kymmenen kaivoa, meluhaitta kestää kymmenen päivää, Eerola havainnollistaa.
Eerolan kohteet sijaitsevat Porvoossa ja Nikkilässä, mutta maalämpö sopii myös pohjoiseen. Hyötyjä saadaan siihen asti, kun pakkanen kiristyy alle 26 asteen.

– Kohteissamme sähköä käyttävää tukilämmitystä on tarvittu vain muutamana päivänä vuodessa, Eerola kertoo.
Eerolan luotsaamat hankkeet ovat lähteneet osakkaiden taloudellisesta intressistä. Maalämpöön siirtyminen puolittaa lämmityskustannukset, ja hankkeeseen tarvittu investointi maksaa itsensä takaisin 8–10 vuodessa.

– Budjeteissa on pysytty, ja taloyhtiöille antamani säästölaskelmat ovat pitäneet paikkansa myös käytännössä.
Riittävän pitkien laina-aikojen ansiosta lyhennykset jäävät kohtuullisiksi ja taloyhtiölle alkaa kertyä säästöjä heti maalämpöön siirtymiseen jälkeen. Vastikkeitakaan ei ole tarvinnut kaikissa kohteissa nostaa, vaikka noin 250 000 euron investointi voi aluksi kuulostaa isolta.

Eerola arvelee, että kiinnostus maalämpöä kohtaan lisääntyy juuri taloudellisista syistä, kun veropolitiikka nostaa kaukolämmön hintoja. Ekologisuutta eivät hallitukset toistaiseksi ole ottaneet esiin, vaikka tulevaisuudessa sekin voi osakkaita kiinnostaa.

– Maalämpö lisää asiakkaiden valinnan vapautta, kun ei tarvitse käyttää alueella monopoliasemassa toimivaa kaukolämmön tuottajaa. Maalämmössä laitteiston pyörittämiseen käytetään sähköä, jonka tuottajat voi kilpailuttaa, sanoo Eerola.

Teksti: Meri Siippainen