Energiaseminaari tiivisti, mitä taloyhtiöissä voi tehdä energiahukalle

Ilmastonmuutos ja Suomen tiukat päästövähennystavoitteet, kuten hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, ovat isännöinnille mahdollisuus toimia asiantuntijana ja vahvistaa alan merkitystä ja imagoa esimerkiksi nuoria houkuttelevana urana. Siksi Isännöintiliitto pitää tärkeänä kokoontua asian äärelle ja vahvistaa energia-asioiden osaamista alalla.

Helmikuun alussa järjestettyyn Isännöinnin Energiaseminaariin tuli yli 150 isännöinnin ammattilaista kuuntelemaan ja keskustelemaan, mitä taloyhtiöissä on tehtävissä.

Isännöitsijä portinvartijana

Suomen ympäristökeskuksen tutkja Paula Sankelo valotti puheenvuorossaan useita tutkimuksia siitä, mitä taloyhtiöissä on tehtävissä energiankulutukselle ja mikä isännöinnin rooli siinä on.

Rakennusten tilojen lämmitykseen kuluu noin 25 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Tutkimuksen mukaan kaukolämpökerrostalon käytönaikaisista ilmastopäästöistä voidaan vähentää kustannustehokkaasti jopa 70–80 prosenttia, jos energiaremontin yhteydessä päälämmitysjärjestelmä voidaan vaihtaa maalämmöksi tai asentaa poistoilmalämpöpumppu.

– Vaikka lämmitysmuotoa ei voitaisikaan vaihtaa eikä poistoilmalämpöpumppua asentaa, energiaremontilla voidaan joka tapauksessa vähentää rakennuksen käytön aiheuttamia päästöjä merkittävästi, Sankelo sanoo.

Sankelon mukaan hyvä uutinen on, että isännöitsijällä on sellaista tietoa ja kontakteja, joilla energiatehokkuutta voisi edistää. Huono uutinen on, että isännöitsijöitäkin haastatelleiden tutkimusten mukaan isännöitsijät eivät ole energiaremontteja aktiivisesti edistäneet.

Syitä on monia, esimerkiksi se, että isännöitsijän aika ei riitä hankkeiden vaatimiin ylimääräisiin selvityksiin tai asian ei koeta olevan omalla vastuulla. Joskus investoinnit jäävät tekemättä, koska niiden kannattavuutta arvioidaan vain takaisinmaksuajalla ja unohdetaan muut taloudelliset mittarit kuten efektiivinen korko. Myös asumismukavuus ja vihreyden tuoma brändiarvo asunnoille puoltavat remontteja.

Monia huolettavat myös energiakorjausten vaikutukset sisäilmaan. Useat tarjolla olevat energiatehostustoimet eivät kuitenkaan vaikuta sisäilmaan, ja lisäeristyksiä ei välttämättä tarvita.

Sankelon esitysmateriaaleihin voit tutustua sisäänkirjautuneena Mapissa.

Sähköautojen latausvalmiudesta tulossa laki

Sähköautojen latauspisteiden asentamista vauhdittamaan on tulossa laki, joka perustuu EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksiin. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén antoi pari peukalosääntöä lain noudattamiseen:

Lakiesityksen mukaan latausvalmius pitäisi asentaa taloyhtiöön, kun kaikki seuraavista täyttyvät:

1. Taloyhtiössä tehdään laajamittainen korjaus. Laajamittainen se on, kun korjausten kokonaiskustannukset ylittävät 25 prosenttia rakennuksen arvosta maan arvo pois lukien
2. Taloyhtiöllä on 5 tai enemmän kaavan mukaisia autopaikkoja
3. Korjaus ulottuu parkkipaikkoihin tai sähköjärjestelmään siinä rakennuksessa tai pihan osassa, jossa parkkipaikat ovat, esimerkiksi taloyhtiön autohallissa tai taloyhtiön omalla pysäköintialueella.

Isännöintiliitto on kommentoinut lakiesitystä, jota ympäristöministeriö vielä valmistelee eduskunnalle. Lain on määrä tulla voimaan 10.3.2020.

Laskutus vesimittarin perusteella pakolliseksi

EU-direktiiviin perustuen on loppuvuodesta 2020 tulossa laki, joka velvoittaa asentamaan huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit, laskuttamaan vedestä niiden perusteella ja antamaan asukkaalle tietoa tämän vedenkulutuksesta.

– Lakiehdotuksessa on onneksi ehdotettu pitkää siirtymäaikaa, Sallmén sanoo.

Jaana Sallménin esitysmateriaali Mapissa

Sähköautojen latausinfra-avustukset haettavissa

Kari Lappalainen ARA:sta antoi ammattilaisvinkkejä sähköautojen latausinfra-avustustuksista. Kun taloyhtiölle teetetään töitä, avustusten piiriin kuuluvat kulut kannattaa pyytää eriteltäviksi jo tarjousvaiheessa. Hankepäätöksessä pitää mainita selvästi sähköautojen latausmahdollisuuden rakentaminen.

Hyvä uutinen isännöinnille on, että avustusta voi hakea ja saada, vaikka työt olisivat jo alkaneet, kunhan töitä ei ole vielä vastaanotettu.

Kari Lappalaisen esitysmateriaali Mapissa

Energia-avustusta voi saada vain kerran

Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä muistutti, että taloyhtiö voi saada energia-avustusta vain kerran, joten kannattaa tehdä mahdollisimman paljon kerralla. Hakemus pitää jättää ennen kuin työt alkavat, mutta tähän on puolen vuoden poikkeus: 1.1.2020 ja sen jälkeen aloitettuihin töihin voi hakea avustusta 30.6.2020 asti. Sen jälkeen hakemus pitää toimittaa ennen töiden alkamista.

Jyrki Kauppisen esitysmateriaali Mapissa

Vihreät hankkeet saavat halvempaa rahaa?

Danske Bankin senior manager, Sustainable Finance Jaakko Jukarainen kertoi, että EU:n energiatehokkuustavoitteet näkyvät tulevaisuudessa myös taloyhtiöiden rahoituksessa.

Kun EU:n tarkentaa määritelmiään ”vihreydestä”, suursijoittajat ohjaavat rahansa entistä enemmän näihin vihreisiin kohteisiin, sillä niillä on tiukat vastuullisuustavoitteet. Pankit taas saavat suursijoittajilta edullista rahaa, kun ne lupaavat kanavoida rahan kestävän kehityksen hankkeisiin.

Sen vuoksi pankit haluavat tietää, miten niiden rahoittamat yritykset hoitavat vastuullisuutensa. Asunto-osakeyhtiöissä tämä voi tarkoittaa halvempaa lainaa esimerkiksi energiatehokkuushankkeisiin.

Jaakko Jukaraisen esitysmateriaali Mapissa

Näin me teimme sen -casepuheenvuorot

Asiantuntijaorganisaatiokin voi olla hiilineutraali

Akavan selvityksen mukaan etenkin nuorempi sukupolvi toivoo työpaikkansa tekevän enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kertoi Jussi-Pekka Teini Tekniikan Akateemiset TEK:stä. Teini esitteli TEK:n päästöyhteenvetoa, josta toimitilojen lämmityksen osuus on 28 prosenttia.

Toimitalon energiaremontissa taloon on asennettu muun muassa lämmitysautomatiikkaa, kaukojäähdytys ja lämmön talteenotto. Käytössä on päästötön kaukolämpö eli ns. kiertolämpö. Energiayhtiö Helenin asiakkuuspäällikkö Tuomas Ojanperä kertoi, että Helen Oy aikoo lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä.

Ojanperän ja Teinin esitysmateriaalit Mapissa

Case As Oy Maijanpolku Espoossa

Kahden 2-rappuisen, 8-kerroksisen talon yhtiö tipautti ostoenergiansa poistoilman lämmön talteenotolla melkein puoleen. Hankkeesta päätettiin keväällä 2018, asennus kesti marras-joulukuun 2018 ja järjestelmä käynnistettiin vuoden 2019 alussa.

Hanketta esittelivät Timo-Mikael Sivula Granlund Oy:sta sekä isännöitsijä Harri Rahiala.

Sivulan ja Rahialan esitysmateriaali Mapissa

Asokodeissa äly ohjaa ilmanvaihtoa

Ilman älykästä ohjausta ja etähallintaa ilmanvaihto voi olla pitempäänkin pois päältä, eikä kukaan ilmoita viasta – päinvastoin, kiva kun ei vedä. Pahimmassa tapauksessa kuitenkin huono ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia asukkaille ja rakennuksille. Asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala Asokodeista näkee ilmanvaihtoremontin myös asumismukavuuden parantamisena sen lisäksi, että siinä voidaan säästää energiaa.

Asokodeissa on säästetty energiakustannuksia mm. asentamalla ilman laadun mittaukseen perustuva tarpeenmukainen älyohjaus ilmanvaihtoon ja optimoimalla kaukolämmön tehontarvetta. Järjestelmä tuottaa dataa, ja sitä myös hyödynnetään asumisviihtyvyyden ylläpitoon.

Ratkaisua ja tuloksia esittelivät asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala Asuntosäätiöstä ja toimitusjohtaja Petri Valve Cervistä.

Valveen ja Rintalan esitysmateriaali Mapissa

107-vuotiaassa talossa älykäs lämmönohjaus

Helsinkiläisen Hernesaarenkatu 7:n kaukolämmön kulutus laski, ja yhtiö voi säästää lämmityskuluissa noin 17 €/kk/asunto (sääkorjattu luku), kun taloon asennettiin älykäs huoneistojen lämmityksen ohjausjärjestelmä. Järjestelmän avulla asuntojen lämpötilat pysyvät tasaisina ja asukkaat voivat itse ”pyytää” siltä haluamansa lämpötilan, kertoivat taloyhtiössä asuva Teemu Mäkitalo ja Wattisen liiketoimintajohtaja Mikko Lietsalmi.

Lietsalmen ja Mäkitalon esitysmateriaali Mapissa