Kaksi kolmasosaa taloyhtiöistä alkaa suunnitella putkiremonttia, kun putket jo vuotavat

Putkiremontteja tehdään eniten 1960−70-luvuilla valmistuneissa taloyhtiöissä, mutta 1980-luvun rakennusten osuus on selvästi nousussa. Lähes 70 prosenttia taloyhtiöistä alkaa vasta suunnitella putkiremonttia, kun putket jo vuotavat.

Isännöintiliiton tuoreesta Putkiremonttibarometrista käy ilmi, että hankesuunnittelun käynnistämisestä kuluu keskimäärin 14 kuukautta ennen kuin remontin toteutusvaihe voidaan aloittaa. Menee siis yli vuosi siihen, että vuotavien putkien varsinainen korjaaminen voidaan aloittaa.

− Putkiremontin tekeminen suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti on taloyhtiölle kustannustehokasta. Vuotojen pikainen korjaaminen varsinaista remonttia odotellessa aiheuttaa taloyhtiölle aina lisäkustannuksia, kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa Isännöintiliitosta sanoo.

Yrttimaa kuitenkin muistuttaa, että isossa remontissa päätöksiä ja hankkeen valmistelua ei voi tehdä hätiköiden, vaikka putkiston kunnon takia olisikin kiire.

− Myös osakkaiden tahtotilaa täytyy kuulla. Jos hanketta päätetään lykätä, osakkailla pitää olla käsitys siitä, mitkä sen vaikutukset ovat esimerkiksi taloyhtiön talouteen ja rakennusten kuntoon. Päätösten pitäisi siis pohjautua tietoon eikä tunteeseen.

Energiansäästön rooli kasvaa

Isännöitsijöiden mukaan energiansäästö ohjaa päätöksentekoa tulevaisuudessa aiempaa enemmän. Toistaiseksi energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, kuten lämpöpumppuja, ikkunoiden ja ovien uusimista tai lämmön talteenottoa, on tehty putkiremonttien yhteydessä varsin vähän.

– Taloyhtiöillä on merkittävä rooli ja suuret mahdollisuudet ilmastoteoissa, sillä kiinteistöt tuottavat puolet maailman hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat energiasta 40 prosenttia. Yhä useampaa taloyhtiöasukastakin kiinnostaa oma hiilijalanjälki, ja remonteissa siihen voi vaikuttaa. Energiansäästö näkyy myös energialaskussa, Yrttimaa sanoo.

Putkiremontit ovat laskeneet asumiskustannuksia, vaikkei energiatehokkuuteen olisi kiinnitetty erikseen huomiota. Eniten säästöjä taloyhtiöt ovat saaneet vuotokorjausten ja huoltokäyntien vähentymisestä sekä vakuutusmaksujen ja vedenkulutuksen pienentymisestä.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometriin vastasi 250 isännöitsijää eripuolilta Suomea ja se toteutettiin nyt 11:nnen kerran. Barometri toteutettiin yhteistyössä DanskeBankin, Swecon ja YIT:n kanssa.

Tutustu raporttiin.

Lisätietoja:

Reetta Yrttimaa
kehitysjohtaja
044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen