Korjausrakentamista pitää tukea kauaskantoisesti myös kriisissä

Taloyhtiöiden korjausrakentaminen täytyy pitää käynnissä koronaepidemiasta huolimatta. Akuuttien kriisitoimenpiteiden lisäksi nyt on tärkeää edistää myös kauaskantoisia tukitoimia, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. 

Isännöintiliiton mielestä taloyhtiöiden korjausrakentamisen jatkuminen pitää turvata poikkeustilanteesta huolimatta. 

Korjausrakentamistarpeita on taloyhtiöissä tällä hetkellä valtavasti ja suunta on kasvava. Toisaalta rakennusalan työllisyys on koronan takia nyt vaakalaudalla, ja ongelmat tulevat todennäköisesti heijastumaan pitkälle. 

− Valtion olisi syytä hälventää poikkeusolosuhteiden luomaa epävarmuutta taloyhtiöissä tukemalla tärkeitä korjaushankkeita erillisellä korjausavustuksella. Avustus voisi olla korotettu, mikäli korjaushankkeessa tehdään energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, Koro-Kanerva ehdottaa.  

Energiaremonttien vaihtoehdoista tarvitaan puolueetonta tietoa 

Avustusten lisäksi valtion kannattaisi Koro-Kanervan mukaan harkita uusia korjausrakentamisen neuvontapalveluja. Toimivien ja tarpeeksi kattavien neuvontapalveluiden avulla taloyhtiöissä pystyttäisiin edistämään energiatehokuutta parantavia ratkaisuja Suomen vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti.  

Taloyhtiöiden suurimpia korjaushankkeita ovat putkiremontit, ja niiden yhteydessä on tehty toistaiseksi varsin vähän energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Tämä kävi ilmi Isännöintiliiton tuoreesta Putkiremonttibarometrista. 

− Syynä on varmasti ainakin osittain se, että isännöitsijät eivät saa mistään puolueetonta ja luotettavaa tietoa energiaremonttien vaihtoehdoista. Putkiremontit tarjoaisivat kuitenkin valtavan potentiaalin myös energiaremonttien tekemiselle, joten neuvontapalveluille on todellinen tilaus. 

Peruskorjauslainojen valtiontakaus pitää uudistaa 

Kehittämistä vaatii myös peruskorjauslainojen valtiontakaus. Valtio on varautunut takaamaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoja jo viiden vuoden ajan 100 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta takausta ei ole myönnetty kertaakaan. Tällä hetkellä takauksen ehdot rajaavat heikoimmat taloyhtiöt heti takauksen ulkopuolelle ja ne, jotka takauksen saisivat, eivät sitä tarvitse. 

− Takausmallin uudistaminen auttaisi pitkäjänteisesti taloyhtiöitä, jotka ovat peruskorjausurakan edessä, mutta joiden lainansaanti on vaikeutunut esimerkiksi heikentyneen vakuusarvon takia. Takaus ei sido valtion rahoja, kuten avustus, ja se konkretisoituu vain silloin, jos taloyhtiö ei pysty maksamaan lainaansa, Koro-Kanerva huomauttaa. 

Lisätietoja:

Mia Koro-Kanerva
toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
p. 050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen