Katse kallistuviin päästöihin

Y-Säätiö laski vuokratalojensa päästöt ja tavoittelee nyt hiilineutraaliutta. Onnistuisiko sama asunto-osakeyhtiöissä?

EU-sääntely ohjaa kiinteistönomistajia vähentämään päästöjään. Suomen suurimpiin vuokranantajiin kuuluva Y-Säätiö tarttui haasteeseen ja asetti itselleen kunnianhimoisen­ tavoitteen: 70 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuonna 2035.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että organisaation toiminnasta aiheutuu hiilipäästöjä korkeintaan sen verran kuin se sitoo niitä ilmakehästä.

Y-Säätiön päästövähennyspolku edellyttää energiaremontteja, uudenlaista viherrakentamista, kierrätyksen tehostamista, vähäpäästöisiä tai päästöttömiä lämmitysmuotoja sekä vähähiilistä uudisrakentamista. Tämän kaiken Y-Säätiö aikoo toteuttaa ilman merkittäviä ylimääräisiä korotuspaineita asukkaidensa vuokriin. Mitä tällaisen suunnitelman laatiminen edellyttää, ja voisiko sitä soveltaa joiltakin osin myös asunto-osakeyhtiöissä?

Lämmityksen päästölaskuri avattiin

Ennen kuin Y-Säätiössä voitiin tehdä suunnitelma päästöjen vähentämiseksi, piti tietää nykytilanne. Vastaavaa ei ollut aiemmin tehty säätiössä, joten se tarkoitti päästöjen kartoittamista kaikissa säätiön omistamissa kiinteistöissä ja koko konsernissa.

Tehtävä osoittautui mutkikkaaksi monestakin syystä, kertoo Y-Säätiön kiinteistöjohtaja Juha Niskanen. Ensimmäiseksi piti rajata, mitä päästöjä otetaan mukaan ja selvittää, mistä tiedot saadaan.

– Päästöjen laskenta on aika uusi juttu. Esimerkiksi eri toimijoiden päästöjen vertaaminen on toistaiseksi vaikeaa, koska laskentamalleja ja -tapoja on monia ja yhteiset pelisäännöt laskennasta puuttuvat.

Niskanen ottaa esimerkiksi lämmityksen päästöt, jotka ovat suurin yksittäinen päästölähde kiinteis­töissä.

– Meillä on kiinteistöjä noin 30 kunnassa, joten tietojen saaminen kaikkien kaukolämpöyhtiöiden päästökertoimista oli hankalaa, Niskanen kertoo.

Päästökertoimella voidaan kuvata sitä, montako kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä yksi megawattitunti tuotettua lämpöenergiaa aiheuttaa. Kartoituksessa piti Niskasen mukaan huomioida, että yhtiöt ovat siirtymässä päästöttömään energiantuotantoon eri tahtiin, eikä kaikilla kaukolämpöyhtiöillä ole tarkkaa tietoa tästä siirtymästä.

Tietojen saanti kaukolämmön päästökertoimista helpottui uuden verkkopalvelun myötä. Paikallisvoima ry:n suunnittelema kaukolämmön päästölaskuri avattiin helmikuussa. Se löytyy osoitteesta klpaastolaskuri.fi. Kaikille avoin palvelu tarjoaa tietoa kaukolämmön päästöistä ja käytetyistä raaka-aineista yhtiö- ja paikallistasolla. Paikallisvoima ry on yli 50 paikallisen energiayhtiön yhteinen edunvalvontajärjestö.

”Asunto-osakeyhtiöt lähtökuopissa”

Merkittävä haaste Y-Säätiön päästöjen kartoittamisessa liittyy asunto-osakeyhtiöihin. Y-Säätiö omistaa 18 000 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla, ja asunnoista yli 5 000 sijaitsee tavallisissa taloyhtiöissä, joissa säätiö on yksi osakkeenomistaja.

– Taloyhtiöiden päästöistä ei yleensä ole saatavilla tietoa, koska niitä ei ole laskettu, ja meillä on näissä yhtiöissä vähän vaikutusvaltaa. Näiden asuntojen osalta olemme käyttäneet kartoituksessa valtakunnallisia päästökertoimia, Niskanen kertoo.

Isännöintiliiton hallituksessakin vaikuttavan Niskasen näkemys on, että vuokrataloyhtiöihin verrattuna asunto-osakeyhtiöt ovat vielä lähtökuopissa päästöjen laskennassa. Taustalla on omistusrakenne: Y-Säätiön kaltaiset vuokra-asuntojen tarjoajat ovat tyypillisesti kuntien ja julkisyhteisöjen omistuksessa, ja omistajat ovat sitoutuneet omiin päästötavoitteisiinsa.

Yksityisesti omistetuilla taloyhtiöillä ei ole toistaiseksi vastaavia päästötavoitteita, vaan ne voivat pienentää hiilijalanjälkeään oman harkintansa mukaisesti – tai olla pienentämättä.

– Päästöjen laskeminen ja niiden vähentäminen edellyttää aktiivisuutta ja osaamista myös isännöitsijöiltä. Tietojen saatavuus ei yleensä ole ongelma. ­Pitää vain lähteä asiassa liikkeelle, Niskanen sanoo.

Energiatehokkuutta parannettava

Energiayhtiöiden päästövähennysten ansiosta monien taloyhtiöiden päästöt putoavat, vaikka yhtiöt eivät tekisi itse mitään. Tekemättömyys ei ole kuitenkaan viisasta, sillä energian tuottajien päästö­vähennykset eivät yksinään riitä täyttämään EU:n kovia ilmastotavoitteita.

EU-komissio esitteli joulukuussa 2021 ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Huonoimpaan energiatehokkuusluokkaan G kuuluvat asuinrakennukset olisi parannettava vähintään luokkaan F vuoteen 2030 mennessä ja vähintään luokkaan E vuoteen 2033 mennessä.

Vuoden 2033 jälkeen EU:n jäsenvaltioiden on vahvistettava suunnitelma siitä, miten kaikista rakennuksista tehdään hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

Energiatehokkuusluokka G vastaa energiatehok­kuudeltaan heikointa 15:tä prosenttia kunkin maan rakennuskannasta ja luokka A päästöttömiä rakennuksia. G-luokan rakennukset ovat tyypillisesti vanhempia taloja, jotka lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla kuten öljyllä, sanoo nykyisin AFRY:yn kuuluvan konsulttiyritys Vahanen Monitoring Services Oy:n operatiivinen johtaja Timo Finnilä.

– Puhutaan esimerkiksi 60-luvun taloyhtiöistä, joissa rakenteiden, ikkunoiden ja ovien lämmöneristyskyky on huono. Lämmitysmuoto vaikuttaa voimakkaasti energialuokkaan.

Isännöinnin merkitys kasvaa

Uusi ehdotus vahvistaa pitkäjänteisen ammattimaisen isännöinnin tarvetta eli kiinteistöjen talouden ja korjausten suunnittelua, arvioi Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa. Ehdotus lisäisi energiaremonttien määrää reilusti.

– Tavoitteiden mukainen korjausrakentamisen tuplaaminen tarkoittaisi taloyhtiömaailmassa nykyisen korjaustason nostamista kolmesta miljardista noin kuuteen miljardiin euroon, Viljamaa sanoo.

Taloyhtiöiden kannalta on nyt tärkeää huolehtia kiinteistön kunnossapidosta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, Viljamaa painottaa.

– Käynnissä on valtava energiamurros. Kaikissa taloyhtiöissä kannattaa olla kiinnostunut energia-­asioista, koska se on taloyhtiön yksi suurimmista kulueristä. On hyvä myös muistaa, että jokainen kiinteistö on hieman erilainen, joten kiinteistön tilanne pitää aina selvittää tapauskohtaisesti.

Päästölaskentaan konsulttiapua

Y-Säätiön Niskanen ei näe estettä sille, että yksittäinen taloyhtiö selvittäisi päästönsä ja laatisi suunnitelman niiden vähentämiseksi.

– Siinä työssä ammattitaitoinen isännöitsijä on taloyhtiölle kullanarvoinen apu.

Tyypillisessä taloyhtiöissä ei juuri synny päästöjä rakentamisesta ja korjaamisesta, joten helpointa on lähteä liikkeelle energiankulutuksesta, Niskanen sanoo. Y-säätiötä konsultoi päästövähennyspolun rakentamisessa Vahanen-yhtiöt. Vahasen Timo Finnilä ja johtava asiantuntija Laura Sariola suosittelevat, että taloyhtiöt seuraavat todellista energiankulutustaan vähintään tuntitasolla. Esimerkiksi Vahasella on tähän tarkoitukseen oma palvelunsa.

– Energiankulutuksessa voi olla poikkeamia, jotka jäävät huomaamatta ilman seurantaa. Lämmityslaite tai ilmanvaihtokone jää vahingossa käsikäytölle tai autohallissa unohtuu ajoluiskan sähkölämmitys päälle, Finnilä havainnollistaa.

Yksittäisen rakennuksen sähkön ja lämmityksen päästöt voidaan laskea, kun tiedetään rakennuksen energiankulutus sekä sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästökertoimet. Tarvittavat lähtötiedot saa energiayhtiöistä.

Myös taloyhtiön jätehuollon päästöt ovat laskettavissa suuntaa-antavasti. Eri jätelajeille on olemassa laskennalliset päästökertoimet, ja kertyvän jätteen määrä voidaan laskea jäteastian tasolla.

– Jätteiden laatu vaihtelee taloyhtiöittäin, mutta päästöjä voidaan arvioida tyhjennyskertojen, jäte­astioiden koon ja jätelajien perusteella, Sariola sanoo.

Päästöjen vertailu kannattaa

Kun päästöt on laskettu, taloyhtiössä voidaan pohtia hiilijalanjäljen pienentämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein päästöttömään sähköön tai lämpöön siirtymistä tai muita energiaremontteja. Pienemmilläkin toimenpiteillä voidaan saada näkyviä vaikutuksia. Oleellista on ensin saada energiatehokkuus mahdollisimman hyväksi, jolloin saavutetaan myös taloudellisia säästöjä.

– Päästöjen vertailu vastaaviin kiinteistöihin kertoo paljon. On tärkeää selvittää, ovatko esimerkiksi lämmityksen säädöt kohdillaan kiinteistössä, Sariola sanoo.

Taloyhtiölle voidaan tehdä päätöksenteon tueksi esimerkiksi energiaselvitys, josta selviää karkea investointikustannus, vaikutus energiatehokkuuteen ja päästöihin sekä takaisinmaksuaika.

Päästötiedoilla voidaan vaikuttaa asukkaisiin. Esimerkiksi tietoja taloyhtiön energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä on mahdollista upottaa porrasaulan digitaaliseen nimitauluun. Päästötiedot kannattaa myös sisällyttää taloyhtiön toimintakertomukseen, jossa jo yleensä kerrotaan energiankulutuksesta.

Niskanen painottaa, että asukkaat olisi tärkeää sitouttaa energiatehokkuuden kehittämiseen pitkäjänteisesti.

– Energiatehokkuuteen investoimalla taloyhtiö voi saada merkittävää taloudellista säästöä. Kun korjaukset tehdään oikea-aikaisesti, pitkällä tähtäimellä kustannukset laskevat ja säästetään rahaa.

Joka kolmas yhtiö suunnittelee energiaremonttia

Noin kolmannes taloyhtiöistä suunnittelee energiatehokkuuden parantamista seuraavien ­viiden vuoden aikana, käy ilmi Isännöintiliiton vuoden 2022 energiabarometristä. Vain kaksi prosenttia vastasi, ettei vastaajan hallinnoimissa talo-
yhtiössä suunnitella energia­tehokkuuden parantamista.

– Käynnissä on poikkeuksellisen voimakas energiamurros, joka näkyy kaikissa asumisen muodoissa. Energia-asioiden merkitys kasvaa entisestään Ukrainan sodan myötä, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo.

Kiinnostus maalämpöä kohtaan on edelleen kasvanut. Vastaajista 45 prosenttia piti maalämpöä todennäköisimpänä valintana, kun taloyhtiön lämmityslaitteet uusitaan seuraavan kerran. 43,5 prosenttia valitsi kaukolämmön.

Energiaremontteja jarruttavat rahoitusongelmat erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Lisäksi energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys koetaan esteeksi energiatehokkuuden parantamiselle. Energia-avustusten merkitys hankkeiden toteut­tamisessa on vastausten perusteella kasvanut.

Isännöintiliiton tekemään kyselytutkimukseen vastasi 187 isännöintialan ammattilaista, ja sen tulokset julkistettiin helmikuussa 2022.

Teksti: Janne Laitinen

Kuvat: Jarkko Mikkonen ja Sampo Korhonen