Ohjevideoita väestönsuojien huoltoon ja käyttöönottoon

Uudenmaan Pelastusliitto (UPL) on julkaissut kolmiosaisen videosarjan liittyen väestönsuojien huoltoon, tiiveyskokeen tekemiseen sekä suojien käyttökuntoon saattamiseen. Sarja on toteutettu yhteistyössä pelastusliittojen ja pelastuslaitosten asiantuntijoiden sekä viranomaisten kanssa.

Videot ovat kaikkien vapaasti käytettävissä ja ne löytyvät Uudenmaan Pelastusliiton Youtube kanavalta.

Kanavalla on kolme erilaista videota:

Väestönsuojat ja vuosihuolto

Videon avulla on helppoa tarkistaa silmämääräisesti suojan kunto ja testata ilmanvaihtolaitteiston toiminta.

Linkki videoon

Väestönsuojat ja tiiveyskoe

Suojan tiiveys on testattava vähintään kymmenen vuoden välein tehtävässä tarkastuksessa tai aina epäiltäessä suojan tiiveyttä. Tiiveyskokeen tekeminen onnistuu helposti videon ohjeiden avulla. Kirjaa tiiveyskokeen tulokset ylös ja säilytä tuloksia esimerkiksi suojan ilmanvaihtolaitteen läheisyydessä.

Linkki videoon

Väestönsuojien käyttöönotto

Suojan käyttökuntoon laittaminen aloitetaan viranomaisten määräyksestä. Käyttökuntoon valmistelun tekevät samat henkilöt, joiden on suunniteltu suojaa käyttävän. Suoja tulisi saada käyttökuntoon kolmen vuorokauden aikana. Suojaan siirtyminen tapahtuu viranomaisten kehotuksesta. Videolla kerrotaan, kuinka suojan käyttöönotto tehdään. Käyttöönotto kannattaa suunnitella ja sopia etukäteen.

Linkki videoon

Kaikenikäiset suojat ovat kestäviä

Väestönsuojia on rakennettu erilaisiin vaaratilanteisiin: räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, sortumilta, paineaalloilta, myrkyllisiltä kaasuilta ja säteilyltä suojautumiseen. Kaikenikäiset suojat ovat kestäviä, eikä niitä ajan hammas syö kovin helposti vuosikymmenienkään aikana. Betoni ja teräs säilyy hyvin.

Vaikka eri aikoina rakennettujen suojien suojauskyky ja varusteet ovat erilaisia, antavat kaikki suojat käytännössä hyvän paine- ja sirpalesuojan. Todennäköisesti suojaa käytetään melko lyhytaikaiseen suojautumiseen ja näissä tilanteissa vanhemmatkin suojat ovat varsin toimivia.

Vuonna 1958 tai aiemmin rakennetuissa suojissa ei todennäköisesti ole lainkaan omaa suojan ilmanvaihtoa.

Vuosien 1959–1971 aikana rakennetuissa suojissa on oma ilmanvaihto, mutta mikäli sitä ei ole huollettu säännöllisesti, voi ilmanvaihtolaitteisto olla huonossa kunnossa. Mutta nämäkin suojat antavat räjähdys- ja sirpalesuojan eli lyhytaikainen suojautuminen onnistuu hyvin. Toki on suositeltavaa kunnostaa nämä suojat nykyaikaisiksi ilmanvaihtolaitteistoineen.

Vuoden 1971 jälkeen rakennetuista suojista voidaan puhua nykyaikaisina suojina ja niissä on harvoin suurta korjaustarvetta. Useimmiten selvitään pienellä tarvikkeiden päivityksellä tai tiivisteiden vaihdolla. Vain noin 15–20 % tämän ikäisistä suojista tarvitsee hiukan isompaa korjausta, kuten viemärin sulkuventtiilin kunnostusta. Sulkuventtiilin toimimattomuus ja pienemmät puutteet eivät estä suojan välitöntä käyttöönottoa. Kaikenikäiset suojat antavat puutteineenkin hyvän räjähdyssuojan.

Lähde: Uudenmaan Pelastusliitto