Miten varmistat taloyhtiön hyvän kisakunnon?

Taloyhtiöillä ilmenee ongelmia saada lainaa välttämättömiin korjauksiin. Lisäksi asuntokaupan hidastuminen vaikeuttaa asuntojen myyntiä erityisesti huonokuntoisissa taloyhtiöissä. Ongelmia näkyy erityisesti syrjäisemmillä paikkakunnilla, mutta myös kasvukeskuksissa. Miten varmistat taloyhtiön hyvän kisakunnon? Entä tarvitaanko joillekin taloyhtiöille jo saattohoitoisännöintiä?

Aamulehti ja Helsingin Sanomat uutisoivat maanantaina, että taloyhtiöillä voi olla ongelmia saada lainaa korjauksiinsa myös kasvukeskuksissa. Lisäksi asuntokaupan hidastuminen tarkoittaa, että myös taloyhtiön kunto vaikuttaa asunnon myyntiin entistä enemmän. Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa painottaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä taloyhtiön arvon säilyttämisessä.

– Lainansaannin ongelmat voivat tulla eteen nykyään myös suurissa kaupungeissa, jos taloyhtiötä ei ole hoidettu suunnitelmallisesti ja korjauskustannukset nousevat liian suuriksi suhteessa asuntojen neliöhintaan. Taloyhtiön kunnon repsahtaminen voi koitua osakkaille todella kalliiksi, jos lainaa ei saada tai taloyhtiön kunto vaikuttaa asunnon houkuttelevuuteen myyntitilanteessa. Käynnissä oleva energiamurros vahvistaa tätä entisestään. Suunnitelmallisen kiinteistöpidon, hallitusta tukevan hyvän isännöinnin ja kiinteistöjohtamisen merkitys korostuu, Viljamaa sanoo.

Tarvitaanko joillekin taloyhtiöille saattohoitoisännöintiä?

Aamulehden jutussa Pirkanmaan Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Riku Pönkänen kommentoi taloyhtiöiden lainansaantiongelmien herättävän myös kysymyksen siitä, mitä rakennuksia kannattaa ylipäätään korjata.

– Joskus totesin puolivitsillä, että isännöintiin pitäisi saada uusi myytävä tuotenimike: rakennusten saattohoitoisännöinti. Mutta se ei ole enää mitään vitsiä, Pönkänen sanoo Aamulehden jutussa.

Isännöintiliiton Tuomas Viljamaa on samoilla linjoilla Pönkäsen kanssa.

– Tämä on myös yhteiskunnan kannalta kiperä ongelma. ”Saattohoidon” tarve toki vain muutamia prosentteja taloyhtiöistä, mutta tilanne ei ainakaan helpota tulevan vuosikymmenen aikana. Heikossa kunnossa olevien taloyhtiöiden tilanne heikkenee entisestään, kun 1970–1980-lukujen kerrostalojen korjaukset tulevat yhä kriittisemmiksi, kaupungistuminen heikentää syrjäisempien seutujen asuntojen arvoa ja energiamurros lisää paineita remontteihin entisestään.

Viljamaa sanoo, että joskus taloyhtiön alasajo voi olla viisaampi ratkaisu kuin korjaaminen.

– Kasvukeskuksissahan toteutetaan hankkeita, joissa vanha kerrostalo puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, energiatehokas talo. Syrjäisemmillä paikkakunnilla tämä ei kannata, vaan pitää olla malli asuntokannan pienentämiseen, Viljamaa sanoo.

Madonlukujen luettelemisen lisäksi Viljamaa tarjoaa ratkaisuksi valtion takausjärjestelmän uudistamista mutta myös poliittista keskustelua siitä, miten saattohoitokypsien taloyhtiöiden osakkaiden ja asukkaiden tilannetta voidaan ratkoa.

– Tarvitaan malli siihen, miten konkurssikypsän taloyhtiön asukkaita voidaan neuvoa siirtymässä. Jos taloyhtiön tulevaisuus näyttää siltä, että yhtiö olisi fiksumpaa ajaa pikkuhiljaa alas ja osakkaiden ja asukkaiden kannattaisi muuttaa taloyhtiöstä pois, kuntien ja isännöitsijöiden on hyvä osata neuvoa taloyhtiötä hallitussa alasajossa. Asia pitää hoitaa kuntoon viimeistään tulevalla hallituskaudella, Viljamaa sanoo.

Lue lisää Isännöintiliiton ehdotuksia