Omistajanvaihdos voi olla kehitysaskel

Onnistunut isännöintiyrityksen omistajanvaihdos edellyttää, että työntekijät sitoutetaan ja koulutetaan talon tavoille.

Yrityskauppa on iso asia niin myyjälle, ostajalle kuin työntekijöillekin. Se edellyttää, että jokainen johtoportaasta rivityöntekijään sitoutuu uuteen organisaatioon ja oppii talon tavoille. Miten omistajanvaihdos tehdään niin, että asiat saadaan rullaamaan kaikkien osapuolten kannalta?

Yksi viime aikoina voimakkaasti kasvaneita yrityksiä on Oiva Isännöinti Group. Konserni syntyi kahden helsinkiläisen isännöintiyrityksen fuusiossa vuosi sitten. Se on tehnyt kaikkiaan yksitoista yritysostoa, joiden myötä konserni on laajentunut muun muassa Ouluun, Jyväskylään, Tampereelle ja Poriin.

Oiva Isännöinnin liiketoimintajohtajalla Mikko Niskasella on kokemusta sekä isännöintiyrityksen myymisestä että ostamisesta. Niskanen korostaa sitä, että yrityskaupassa syntyvällä organisaatiolla on oltava vahva tarina, johon kaikki voivat sitoutua.

– Osa työntekijöistä saattaa vierastaa muutosta. Yrityskauppoja ei tarvitse kuitenkaan ajatella vain niin, että iso ostaa pienen. Yhtä lailla voidaan ajatella, että pienemmän yrityksen henkilökunta ostaa tarinan, joka isommalla on tarjottavanaan, Niskanen sanoo.

Kehittyvä bisnes kiinnostaa ostajaa

Niskanen kertoo, että ostajan näkökulmasta kiinnostavia ovat yrityksen asema markkinoilla, asiakaskunta ja ihmiset eli henkilöstö. Oiva Isännöinti on ollut kiinnostunut vahvoista paikallisista toimijoista, jotka ovat kehittäneet liiketoimintaansa.

– Yritys voi olla pieni tai isompikin. Tekemisellä on enemmän merkitystä kuin koolla.

Oiva Isännöinnin perusajatuksena on, että yrityskaupan jälkeen isännöintipalvelujen tarjoaminen ja liiketoiminnan johtaminen jatkuu paikallisena, mutta esimerkiksi järjestelmien ja työvälineiden kehitys keskitetään leveämmille hartioille.

– Lähdemme siitä, että alan muutostarve lähtee asiakkaista. Panostamme paljon työkalujen ja toimintamallien kehitykseen ja uskomme, että se näkyy myös asiakkaille.

Niskanen on istunut yrityskaupoissa myös toisella puolella pöytää. Hänen perustamansa Pirkan Isännöintikeskus sekä kaksi muuta samaan yritysryhmään kuulunutta yritystä myytiin vuonna 2013 kiinteistöjohtamisen palveluita tarjoavalle Corbel Holding Oy:lle.

Kaikki työntekijät siirtyivät Corbelin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Niskasesta tuli Corbelin osakas. Sittemmin Corbel-konserni myi Pirkan Isännöintikeskuksen Realialle, joka tunnetaan nykyisin nimellä Retta Isännöinti.
Millaisia neuvoja Niskasella on yrittäjälle, joka harkitsee myymistä?

– Lähtisin siitä, että tutkisin, miten ostaja on aiemmin toteuttanut kauppoja. Markkinoilta on nähtävissä, mitä tapahtuu, kun yritys vaihtaa omistajaa. Ostajasta riippuen lopputulema voi olla kovin erilainen.

Niskanen puhuu jälleen tarinasta: hän sanoo, ettei olisi myynyt omaa yritystään ilman uskottavaa tarinaa.

– Siinä yhdistettiin paikallinen ja valtakunnallinen tekeminen. Pirkan Isännöintikeskuksen tekemisen tavasta tuli osa Corbelin tekemisen tapaa. Saatiin konsernin tuki ja jatkettiin asiakastyötä entiseen tapaan.

Ulkomainen omistaja tuo digiosaamista

Kansainväliset yrityskaupat ovat olleet isännöintialalla harvinaisia. Yhtenä poikkeuksena on MTR-konserni, joka liittyi hiljattain kansainväliseen Odevo-konserniin. MTR:n toimitusjohtaja Krister Ilvonen kertoo, että yritysjärjestelyllä haettiin apua ja hyötyä erityisesti ohjelmistopuolen osaamiseen liittyen.

– Odevossa työskentelee useita kymmeniä koodareita, joten lähtökohdat ratkaisujen löytämiseksi ovat aivan erilaiset kuin yksin tehdessä.

Taustalla olivat Ilvosen mukaan alan haasteet, kuten digitalisaatio ja asiakaskokemuksen parantaminen. Hänen mukaansa työntekijöiden panos on kohdistettava lisäarvon tuottamiseen, ei manuaalisiin työvaiheisiin.

– Uusia innovaatioita tuskin löytyy enää manuaalisen työn ääreltä, vaan suuret hyödyt saadaan uusista teknologioista ja alustoista.

Isännöintialalla olisi Ilvosen mukaan opittavaa paitsi alan kansainvälisten yritysten digiosaamisesta, myös muilta toimialoilta. Hän pohtii, voisiko isännöitsijän rooli olla samankaltainen kuin projektinjohtajalla peruskorjaushankkeessa: kokonaisuuden hallitseva vastuuhenkilö, jonka tukena työskentelevät asiantuntijat.

– Isännöinnin on uudistuttava ja palveluroolien kehityttävä. Isännöintipalvelun henkilöityminen on pullonkaula ja kuormittaa yksittäistä isännöitsijää.

Koska on oikea aika myydä?

Moni yrittäjä alkaa harkita oman liiketoimintansa myymistä, kun omat eläkepäivät lähestyvät. Se ei ole aina paras mahdollinen ratkaisu, sanoo asianajaja Heikki Tuomela Eversheds Asianajotoimistosta. Hän huomauttaa, että usein ostajalle on arvoa sillä, että myyjä sitoutuu liiketoimintaan kaupan jälkeenkin.

– On tärkeä viesti niin asiakkaiden kuin henkilö­kunnankin kannalta, että entinen omistaja pysyy mukana. Mitä pienempi yritys, sitä isompi merkitys tällä on, Tuomela sanoo.

Mikko Niskanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yrittäjistä voi tulla kaupan jälkeen tärkeitä avainhenkilöitä uudessa organisaatiossa. Paitsi että he tuntevat parhaiten yrityksen asiakkaat, heillä on tärkeä rooli myös työntekijöiden sitouttamisessa – ja osana uutta yritystarinaa.

Tilanne on toinen, jos ostettava yritys on esimerkiksi pieni perheyritys, jonka yrittäjä on jäämässä eläkkeelle. Silloin voi olla väistämätöntä, että toimintamallit ja työkulttuuri menevät kerralla uusiksi.

– Ihmisen luonto on vähän sellainen, että kun yrittäjällä on pitkä ura takana ja rahat tulevat tilille, niin ei haluta olla mukana varsinaisessa päivätyössä ja opettelemassa uusia temppuja, vaikka muuta olisikin sovittu. Sekin on ymmärrettävää ja siihen pitää varautua, Isto Groupin toimitusjohtaja Jan-Erik Wasenius sanoo.

Työntekijöillä vahva asema

Omistajanvaihdoksen vaikutuksista ei voida puhua ilman, että huomioidaan työntekijöiden näkökulma. Tämä korostuu isännöintialalla, joka perustuu vahvasti paikalliseen palveluun ja tiiviisiin asiakassuhteisiin.

– Isännöintialalla ihmiset tekevät tuloksen. Se on työtä, jota ei voida siirtää ulkomaille, ja lisäksi alalla on työvoimapula. Siksi työntekijöiden asema omistajanvaihdoksissa on aika vahva, asianajaja Heikki Tuomela sanoo.

Omistajanvaihdoksella ei ole suoraa vaikutusta työsopimuksiin. Yrityskauppa ei siis automaattisesti muuta kenenkään työsuhteen ehtoja tai palkkaa.

Sen sijaan omistajanvaihdos voi tarjota työn­tekijöille ison talon edut: uusia uramahdollisuuksia, koulutusta, paremmat digitaaliset työvälineet.

– Työvälineitä, esimerkiksi digitaalisia palvelu­kanavia, harmonisoidaan ja yhtenäistetään. Haluamme henkilöstön mukaan muuttamaan isännöintialaa, Niskanen sanoo.

Siirtyvä henkilöstö koulun penkille

Mitä henkilöstön mukaan saaminen sitten edellyttää? Vuonna 2003 perustettu isännöintitoimisto Isto Group Oy on ollut mukana liki 30 yrityskaupassa. Työntekijöitä on lähes 80.  Toimitusjohtaja Wasenius korostaa henkilöstön
perehdyttämisen ja kouluttamisen tärkeyttä omistajanvaihdoksissa.

– Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska esimerkiksi vanhat ohjelmistot vaihtuvat uusiin, ja meillä on omat toimintamallit ja arvot, joita ruvetaan ajamaan sisään ostetussa yrityksessä.

Waseniuksen mukaan muutos alkaa heti, kun nimet ovat kauppapaperissa. Se tarkoittaa esimerkiksi yrityksen asiakastietojen siirtämistä ja henkilöstön perehdyttämistä.

Kun liiketoiminta siirtyy uuteen organisaatioon, seuraa yleensä muutaman kuukauden siirtymävaihe, jonka aikana esimerkiksi yrityksen reskontra siirtyy uuteen järjestelmään.

Siirtyvien työntekijöiden perehdyttämisestä vastaa Isto Akatemia. Se on Isto Groupin viime keväänä perustama yksikkö, joka tarjoaa alan opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja huolehtii yrityksen sisäisestä koulutuksesta.

Akatemian toiminnasta vastaava isännöitsijä Juhani Rissanen kertoo, että taloon tulevan työntekijän perehdytys kestää kahdesta kolmeen päivää. Sinä aikana käydään läpi firman organisaatio ja historia ja opetellaan ”kädestä pitäen” ohjelmien käyttö.

Muutaman viikon päästä pidetään ”kertauskurssi”: työntekijä tekee ja Rissanen seuraa sivusta. Tarvittaessa asioita kerrataan vielä Teamsissa.

– Minä toimin työntekijöiden helpdeskinä eli vastaan, jos tulee ongelmia. Näin ei kuormiteta yrityksen paikallista johtoa tai muita työntekijöitä, Rissanen kertoo.

Asiakkaat pidettävä ajan tasalla

Omistajanvaihdos kiinnostaa luonnollisesti myös isännöintiyrityksen asiakkaita. Miten yrityskaupasta kannattaa viestiä asiakkaille?

Istossa asiakkaille järjestetään kasvokkaisia tapaamisia, joissa taloyhtiöiden edustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

– Kerromme heille meidän toiminnastamme ja esimerkiksi asiakkaiden käyttöön tarjottavista verkko­palveluista. Annetaan heille mahdollisimman hyvä kuva meidän tekemisestämme, Wasenius kertoo.

Asiakastilaisuudet pyritään järjestämään mahdollisimman pian yrityskauppojen solmimisen jälkeen.

– On tärkeää, että asiakkaat saavat oikeaa tietoa tilanteesta, ettei pääse syntymään vääriä käsityksiä.

Miten kauppahinta muodostuu?

Yrityskauppojen hierominen alkaa yleensä siitä, että osapuolet solmivat aiesopimuksen, jossa ostaja saa yksinoikeuden kaupantekoon, kertoo asianajaja Heikki Tuomela. Sitä seuraa due diligence -selvitys eli yrityskaupan kohteen tarkastus.

– Tärkeimpiä läpikäytäviä asioita ovat muun muassa yrityksen asiakassopimukset ja niiden velvoitteet, mahdolliset riidat ja reklamaatiot, verovastuut ja tilinpäätöstiedot, Tuomela kertoo.

Myyntihinnan määrittämisessä oleellista on yrityksen todellinen kannattavuus: onko tuloksessa kertaeriä, tai onko tiedossa kustannuksia, jotka eivät näy vielä tilinpäätöksessä?

Myyntihinta muodostuu Tuomelan mukaan kahdesta osasta: yrityksen liiketoiminnan arvosta ja nettokassasta, johon kuuluvat esimerkiksi kassavarat ja sijoitukset ja toisaalta yrityksen velat.

Tuomelan mukaan yrityskaupassa liiketoiminnan arvo määritetään yleensä yrityksen käyttökatteen perusteella. Liiketoiminnan arvo saadaan kertomalla vuosittaisen käyttökatteen määrä osapuolten sopimalla kertoimella.

Ostajalla ja myyjällä voi olla erilaiset käsitykset yrityksen kannattavuuden kehityksestä tulevaisuudessa ja siten liiketoiminnan arvosta. Silloin voidaan sopia lisäkauppahinnasta, joka perustuu yrityksen tulokseen kaupan jälkeen. Ostaja maksaa lisäkauppahintaa, jos sovitut ehdot täyttyvät.

Teksti: Janne Laitinen

Kuvat: Olli-Pekka Latvala, Niina Kormano ja Ninni West