Keskustelua ja verkostoitumista vuokratalojäsenten aamukahveilla

Vuokratalojäsenten hybriditapaamisessa jaettiin kokemuksia ikääntymisen ja muistisairauksien sekä asumistuen leikkausten vaikutuksista asumiseen ja isännöinnin työhön. 

Isännöintiliiton järjestämä vuokrataloisännöinnin aamukahvitilaisuus keräsi huhtikuussa Isännöintiliiton toimitiloihin ja etäyhteyden ääreen noin 25 jäsentä. Aamupäivän aikana keskusteltiin siitä, miten ikä- tai muistiasiat näkyvät taloyhtiöissä ja millaisia hyviä käytäntöjä niiden tuomiin haasteisiin on muodostunut. Lisäksi esillä oli asumistuen leikkaus ja sen vaikutukset.

Aluksi kuultiin alustus Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeesta. Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja  ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on jakaa taloyhtiöille ja asukkaille tietoa ikääntymisen vaikutuksista asumiseen ja kehittää toimintamalleja ikääntymisestä ja muistiongelmista kumpuavien haasteiden ratkomiseen.

Hanketyöntekijä Maura Tiuraniemi Kiinteistöliitosta havainnollisti, millaisia haasteita ikääntyvillä ja muistiongelmista kärsivillä voi tulla vastaan.

Ongelmat voivat näyttäytyä avainten ja muiden tavaroiden hukkaamisena, vaikeutena suoriutua arjesta tai muistisairaan poikkeavana tai sopimattomana käytöksenä naapureita kohtaan. Heikentynyt motoriikka saattaa lisätä tapaturmien riskiä. Myös asunnon siisteydestä tai omasta hygieniasta huolehtiminen voi vaikeutua.

– Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään toimintamalleja haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankeen myötä koulutuskiertue jalkautuu 20 paikkakunnalle, tehdään pilottikokeiluja taloyhtiöihin sekä tuotetaan ja levitetään materiaalia, Tiuraniemi kertoo.

Hyvät käytännöt jakoon

Ikääntymisen ja muistiongelmien tuomat haasteet ovat tuttuja myös vuokrataloissa. Tiuraniemen alustuksen jälkeen osallistujat siirtyivät pienryhmiin jakamaan kokemuksiaan. Lopuksi ryhmissä kootut hyvät käytännöt jaettiin yhteisesti.

Osallistujien hyviä käytäntöjä olivat muun muassa:

• Varhainen puuttuminen on tärkeää. Älä pidä liian suurta kynnystä huoli-ilmoituksen tekemiselle. Asumisneuvontaan kannattaa olla yhteydessä jo ensimmäisen häiriön jälkeen.
• Omaisten yhteystiedot ja lupa yhteydenottoon tarvittaessa olisi hyvä – tosin niiden kerääminen voi olla vaikeaa.
• Tekniset ratkaisut helpottavat elämää. Esimerkkinä hanat, jotka sulkeutuvat automaattisesti hetken kuluttua.
• Tee yhteistyötä talotoimikunnan kanssa. Asukkaat ovat perillä siitä, mitä ihmisille ja kiinteistölle kuuluu.
• Säännölliset asuntokierrokset ja huollon kierrokset asunnoissa.
• Sosiaalisen isännöinnin soitto ja kuulumisten kysely niihin asuntoihin, joissa asuu ikäihmisiä.

Jäsenet toivovat keskustelua siitä, miten vanhenemiseen olisi hyvä varautua asumisen näkökulmasta.

Jäsenet toivovat valtakunnallista keskustelua ja tiedon jakamista siitä, miten vanhenemiseen olisi hyvä varautua asumisen näkökulmasta. Hyvä tietolähde on esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton sivusto vanheneminen.fi/asuminen.

Ennakoiva viestintä on tärkeää, sillä esimerkiksi edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto tulisi tehdä jo siinä vaiheessa, kun terveys on vielä hyvä.

Asumistuen leikkaukset näkyvät työpöydällä

Lopuksi keskusteltiin siitä, millaisia haasteita asumistuen leikkauksiin liittyy.

Suurimmaksi uhaksi osallistujat äänestivät vuokrarästien kasaantumisen. Ongelmana on myös se, että sopivaa asuntoa ei löydy riittävän halvalla ja kalliit asunnot jäävät vuokraamatta. Vaarana on myös, että vuokrat jäävät kokoaan maksamatta.

Osallistujien kokemusten mukaan ihmisten pahoinvointi näkyy nyt isännöinnissä. Osa asukkaista vaatii hyvitystä pienistäkin asioista, ja viestien kielenkäyttö on rumaa.

Asunnosta myös kieltäydytään entistä useammin, ja useilla asuntohakemuksilla kalastellaan parempaa asuntoa.

Teksti: Piia Kunnas

Kuva: Kirsi Salo