Suomen taloyhtiömalli on EU:ssa kummajainen – tietoisuutta nostettava

Euroopan parlamenttivaalit käydään kesäkuun alussa. Isännöintiliitto toivoo, että tulevalla parlamenttikaudella Suomen taloyhtiömalli noteerataan EU:ssa, jolloin myös taloyhtiöt pääsisivät hyödyntämään paremmin mahdollisia EU:n vihreän siirtymän rahoitusmalleja.

Suomessa on ainutlaatuinen taloyhtiömalli, jollaista ei ole muualla Euroopassa. Suomessa osakkaat omistavat yhdessä koko kiinteistön ja vastaavat yhdessä myös sen ylläpidosta ja remonteista, mikä on poikkeuksellista verrattuna muuhun Eurooppaan. Kun EU:ssa suunnitellaan rahoitusta esimerkiksi vihreälle siirtymälle, nämä suomalaisten taloyhtiöiden erityispiirteet olisi huomioitava. Erityistä huomiota kaipaavat muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöt, joiden rahoitustilanne on vaikea ja investointien toteuttaminen ei onnistu ilman lisävakuuksia.

– Monesti EU-rahoituksen yhteydessä rahoituksen saajina mainitaan kotitaloudet tai mikroyritykset, mutta ei esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä. Siksi haluamme Isännöintiliitossa lisätä tietoisuutta suomalaisesta taloyhtiömallista ja siitä, että myös taloyhtiöt tulisi huomioida rahoituksen saajina ja rinnastaa ne ennemmin kotitalouksiin ja mikroyrityksiin kuin pk-yrityksiin, kertoo Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja.

Energiatehokkuuden parantamiselle kansallinen työrauha

EU:sta on tullut kuluvalla vaalikaudella merkittää asumiseen vaikuttavaa lainsäädäntöä. Esimerkkinä tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jonka kansallinen toimeenpano käynnistyy keväällä. Direktiivi asettaa vaatimuksia mm. rakennusten energiatehokkuudelle ja näkynee tulevaisuudessa isännöinnin työpöydällä lisääntyvinä energiatehokkuusremontteina.

Isännöintiliiton toiveena on se, että jäsenmaille tulisi nyt antaa kansallinen työrauha kunnianhimoisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi eikä luoda uutta sääntelyä. Kansalliset erityispiirteet on huomioitava, kun suunnitellaan energiatehokkuustoimia.

– Kansalliset erityispiirteet on huomioitava, kun suunnitellaan energiatehokkuustoimia. Meillä Suomessa lähtötilanne on jo huomattavasti parempi kuin monessa muussa EU-maassa, Vaaja painottaa.

– EU-tasolla ei aina ole ymmärretty esimerkiksi kaukolämmön hyötyjä. EU:n tavoite lisätä kiinteistötasolla tuotetun uusiutuvan energian määrää uhkasi tiputtaa kaukolämmön Ö-luokkaan, vaikka kaukolämmön päästöt ovat Suomessa puolittuneet kymmenessä vuodessa. Suomalaisen kaukolämpöjärjestelmän vihertyessä Suomessa voidaan saavuttaa lämmityksen päästöttömyys jo lähes tämän vuosikymmenen aikana. Olemme tässä paljon paremmassa tilanteessa kuin moni muu Euroopan maa, joissa sätkitään irti kiinteistökohtaisesta kaasulämmityksestä. EU-sääntelyssä tulisi huomioida teknologianeutraalius, jolloin kansallisessa lainsäädännössä voidaan valita tehokkaimmat keinot kansalliset erityispiirteet huomioiden, jatkaa Vaaja

Kuva: Adobe Stock