Vaikuttamisen teemat Vaikutamme siihen, että lainsäädännössä muistetaan huomioida myös isännöinti. Keskeisiä vaikuttamistyömme teemoja ovat esimerkiksi asoy-lain päivittäminen, huoneistotietojärjestelmän kehitys sekä energia- ja ilmastokysymykset. Isännöintiliitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja osallistumme toimintaympäristömme kehittämiseen monin eri tavoin. Vaikuttamalla isännöintiammattilaisten työtä ja asumista sivuaviin asioihin varmistamme, että lainsäädännössä muistetaan ottaa isännöinti huomioon kaikissa tarvittavissa paikoissa. Vaikka vaikuttamisella ei aina saada aikaan juuri isännöitsijöiden ja Isännöintiliiton toiveiden mukaisia tuloksia, on tärkeää, että päättäjät tiedostavat päätösten vaikutukset isännöintiin. Isännöintiliiton keskeisimmät vaikuttamisen teemat viime vuosina: Asunto-osakeyhtiölain päivittäminen Huoneistotietojärjestelmän kehitys Energia- ja ilmastokysymykset Korjausrakentaminen ja sen tuet Alueiden eriytymisen ratkaisut Asunto-osakeyhtiölaki Asunto-osakeyhtiölaki on merkittävin isännöinnin arkeen vaikuttava laki. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010. Loppuvuodesta 2023 oikeusministeriö perusti työryhmän ajantasaistamaan asunto-osakeyhtiölain. Isännöintiliitolla on edustus työryhmässä. Isännöintiliitto haluaa vaikuttaa asunto-osakeyhtiölain muutoksissa siihen, että isännöinnin työ ja taloyhtiön hallinnon hoitaminen on sujuvaa ja sille on parhaat mahdolliset edellytykset. Tällä hetkellä vaikuttamistyön tavoitteena on esimerkiksi helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista ja hallittua alasajoa sekä isännöitsijän vahingonkorvausvastuun rajojen selkeyttämistä. Isännöintiliiton näkemyksen mukaan lakimuutokset eivät saa kuitenkaan hankaloittaa tai monimutkaistaa taloyhtiön hallinnon hoitamista, vaan niiden tulee päinvastoin tehdä siitä entistä selkeämpää ja joustavaa. Lue lisää asunto-osakeyhtiölain uudistamisesta. Huoneistotietojärjestelmä Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen on yksi Isännöintiliiton suurimmista vaikuttamisteemoista, sillä isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiöiden tiedon tuottajana ja ylläpitäjänä. Isännöintiliitto tekee viikoittain yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa huoneistotietojärjestelmän kehittämiseksi. Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka on otettu käyttöön vuonna 2019. Tietokannassa on asunto-osakkeita koskevat omistus-, rajoitus- ja panttaustiedot sekä osakkaiden yhteystiedot. Vähitellen huoneistotietojärjestelmään kerätään myös taloyhtiöiden teknistä ja taloustietoa. Kyse on koko alan murroksesta. Onnistuessaan huoneistotietojärjestelmä lisää taloyhtiötiedon läpinäkyvyyttä, poistaa turhaa työtä ja avaa mahdollisuuksia uusille palveluille. Lue lisää huoneistotietojärjestelmästä. Energia- ja ilmastokysymykset Ilmastonmuutoksen torjunta ja kasvavat energiatehokkuusvaatimukset lisäävät myös taloyhtiöiden velvoitteita. Isännöinnillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen asumisessa. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on hyväksytty EU:ssa keväällä 2024 ja sen kansallinen lainsäädäntötyö on käynnistynyt. Direktiivi tulee voimaan Suomessa vuonna 2026. Isännöintiliitto on osallistunut EU-tasolla direktiiviin vaikuttamistyöhön eurooppalaisen kattojärjestönsä CEPI:n kautta. Kansallisessa lainsäädäntötyössä Isännöintiliitto taas on mukana osallistumalla eri työryhmiin. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi asettaa olemassa oleville taloyhtiöille uuden, kunnianhimoisen ja pakottavan tavoitteen energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen. Isännöintiliitto on pitänyt esillä sitä, että direktiivien kirjausten on mahdollistettava mahdollisimman laaja kansallinen liikkumavara ja huomioitava Suomen erityispiirteet. Lisäksi Isännöintiliitto on tuonut esiin vihreän siirtymän vaatimien investointien rahoitushaasteita etenkin taantuvilla alueilla. Lue lisää rakennusten energiatehokkuudesta. Lue lisää energiakysymyksistä Mapista. Korjausrakentaminen ja sen tuet Isännöintiliitto on vaatinut jatkoa korjausrakentamisen avustuksiin, jotta esimerkiksi kiristyvän energiatehokkuuden vaatimukset voidaan toteuttaa. Petteri Orpon hallituskaudella on kuitenkin lakkautettu esimerkiksi hyvin suosittu Aran myöntämä asuinrakennusten energia-avustus. Lisäksi sähköautojen latausinfra-avustus on päättynyt. Nyt tavoitteena on takauslainajärjestelmän uudistaminen alueiden eriytymisen ehkäisemiseksi ja taloyhtiöiden korjausrakentamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi kotitalousvähennyksen tasoa tulisi korottaa ja laajentaa se koskemaan myös taloyhtiöiden remontteja, jotta vihreän siirtymän vaatimat investoinnit ja korjausrakentaminen olisi mahdollista toteuttaa. Alueiden eriytymisen ratkaisut Alueiden eriytyminen on iso haaste taloyhtiöille. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat merkittäviä asumiseen vaikuttavia trendejä. Taantuvilla paikkakunnilla taloyhtiöiden vakuusarvot eivät aina riitä tarvittavan rahoituksen saamiseen edes välttämättömiä korjauksia varten. Isännöinti muuttuu erilaisten alueiden mukana ja erilaiset kiinteistöt vaativat erilaisia ratkaisuja. Tulevana vuosikymmenenä näemme energiaomavaraisia kiinteistöjä, mutta myös sen, miten entistä useampi kiinteistö ja taloyhtiö on ”saattohoitoisännöinnin” tarpeessa. Erityisesti väestöä menettävillä alueilla on entistä useammin edessä myös kiinteistön purkaminen. Isännöintiliitto on ajanut asunto-osakeyhtiöiden takauslainajärjestelmän uudistamista, jotta taloyhtiöille tulisi enemmän liikkumavaraa rahoituksen järjestämiseen. Pidemmällä aikajänteellä tämä tarkoittaisi sitä, että rahoitusvaikeuksista kärsivät, mutta elinkelpoisilla alueilla sijaitsevat, taloyhtiöt, pystyisivät toteuttamaan ainakin ylläpitokorjaukset, jolloin rakennukset säilyvät asumiskelpoisina. Lisäksi tarvitaan välineitä hallittuun taloyhtiöiden alasajoon ja rakennusten purkamiseen, kun ne saavuttavat elinkaarensa pään, eikä rakennuksille ole enää vastaavaa käyttöä. Lisäksi yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen muuttamista olisi helpotettava käyttötarkoitusmuutoksissa, kun esimerkiksi vaikeasti hyödynnettävä liikehuoneisto muutetaan asuinkäyttöön. Kunnossapitotarveselvitystä olisi pidennettävä nykyisestä 5 vuodesta 10 vuoteen ja selvityksen laatuvaatimukset olisi määriteltävä selkeämmin.