Isännöintialalle uusi valvontamenettely

Isännöintiliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan Isännöinnin eettisiä ohjeita. Jäsenyrityksestä on voinut tehdä kantelun Isännöintiliittoon tai Isännöinnin Auktorisointiyhdistys ISA:lle, jos yritys on toiminut eettisten ohjeiden vastaisesti.

Alan valvontaa uudistetaan nyt niin, että Keskuskauppakamarin alaisuuteen perustetaan vuoden 2024 alussa riippumaton toimielin, Isännöinnin eettinen neuvosto.

Neuvosto perustetaan yhteistyössä Isännöinnin Auktorisointiyhdistys ISA:n ja Kiinteistöliiton kanssa. Myös neuvoston rakenne, säännöt ja toimintamalli ovat syntyneet yhteistyössä näiden tahojen kanssa. Neuvosto toimii siten, että siltä pyydetään lausuntoa isännöinnin toiminnan eettisten ohjeiden mukaisuudesta.

Jos neuvosto toteaa, että tapauksessa on toimittu isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti, seuraamuksena voi olla huomautus, varoitus, erotus tai auktorisoinnin menetys.

Miksi valvontamenettelyä uudistetaan?

Oikeusministeriö on asunto-osakeyhtiölain muutostarvemuistiossaan todennut, että isännöinnin laatu voitaisiin tehokkaimmin ja tuloksellisimmin hoitaa itsesääntelyn ja alan järjestämän valvonnan kautta. Valvontaa olisi myös hyvä kehittää isännöintialan ja taloyhtiöiden etujärjestöjen yhteistyönä, jossa on mukana riippumattomia asiantuntijoita. Tämä ministeriön näkemys on toiminut yhtenä lähtökohtana nyt perustettavalle Isännöinnin eettiselle neuvostolle.

Tämänhetkinen valvonta niin Isännöintiliitossa kuin ISA:ssakin on suhteellisen vähäistä ja vaikutuksetonta. Käsiteltyjä tapauksia on hyvin vähän suhteessa esimerkiksi siihen, miten paljon yhteydenottoja epäeettisen toiminnan vuoksi pelkästään Isännöintiliittoon tulee.

Lisäksi valvonnan luotettavuus herättää kysymyksiä, kun alan toimijat ovat itse arvioimassa kilpailijoitaan koskevia tapauksia. Yksi tärkeä näkökulma on myös se, että tällä hetkellä sanktioilla ei ole juuri ollut pelotevaikutusta eikä vähäisen määrän vuoksi ohjausvaikutusta.

Kun ala ottaa sääntelyä ja valvontaa omiin käsiinsä, sillä pyritään myös torjumaan lainsäätäjän sääntelytarvetta sekä viranomaisvalvontaa. Tutkitusti alan omilla normeilla ja valvonnalla päästään myös laadullisesti parempaan lopputulokseen.

Mitkä ovat uuden valvontajärjestelmän edut?

Isännöinnin eettinen neuvosto uudistaa isännöinnin valvonnan julkisesti luotettavaksi, riippumattomaksi ja uskottavaksi alan valvontajärjestelmäksi ja parantaa asiakkaiden luottamusta isännöintialaan. Hankalasta kahden eri valvontajärjestelmän mallista siirrytään yhteen järjestelmään.

Uudella järjestelmällä haetaan ohjausvaikutusta alalle ja pyritään puuttumaan yhteisistä pelisäännöistä piittaamattomien isännöintiyritysten toimintaan.

Kuka voi pyytää lausuntoa Isännöinnin eettiseltä neuvostolta?

Lausuntoa voi pyytää Isännöinnin asiakasyhteisö eli taloyhtiö hallituksen päätöksen mukaisesti, Isännöintiliitto, ISA, Kiinteistöliitto tai niiden jäsenet. Näin ollen jatkossa lausuntoa voi pyytää myös kilpailijat toistensa toiminnasta. Kukaan yksittäinen osakas tai hallituksen jäsen ei kuitenkaan voi pyytää lausuntoa, vaan siihen vaaditaan aina taloyhtiön hallituksen päätös.

Kenestä voi pyytää lausuntoa?

Lausuntoa voi alkuvaiheessa pyytää Isännöintiliiton jäsenistä, ISA:n auktorisoimasta toimijasta ja muusta isännöintialan ammattimaisesta toimijasta, joka on isännöintisopimuksessa sitoutunut noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita.

Tässä vaiheessa lausuntoa ei voi pyytää ns. ”villeistä” toimijoista, mutta tätä toimivaltalaajennusta tutkitaan jatkossa.

Keitä Isännöinnin eettiseen neuvostoon kuuluu?

Lautakunnassa on yhteensä seitsemän jäsentä. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto nimittävät molemmat kaksi jäsentä. Lisäksi Keskuskauppakamari nimittää ulkopuolisen puheenjohtajan ja kaksi jäsentä.

Mitä lausuntopyyntö maksaa?

Lausuntopyynnön kynnys on pyritty asettamaan sellaiselle tasolle, että neuvostoon tulisi lausuntopyyntöjä, joista saataisiin selkeää ja riittävää ohjausvaikutusta alalle, mutta vältettäisiin niin sanotut höpöhöpö-jutut.

Lausuntopyyntö edellyttää

1. taloyhtiön hallituksen päätöstä
2. hyvin perusteltua lausuntopyyntöä, jossa on mukana riittävä tausta-aineisto
3. lausuntopyyntöön liittyvän maksun suorittamista.

Ensimmäisenä vuonna lausuntopyynnön hinta on 375 euroa. Prosessi on asianosaisille täysin kirjallinen.

Millaisia seuraamuksia lausuntopyynnön kohteelle voi tulla?

Jos neuvosto toteaa tapauksessa toimitun isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti, seurauksena voi olla huomautus, varoitus, erotus tai auktorisoinnin menetys. Vakavammat seuraukset tulevat merkittävämmistä ja/tai toistuvista laiminlyönneistä.

Kaikki tapaukset julkaistaan, mutta ainoastaan varoitus ja erotus tai auktorisoinnin menetys julkaistaan yrityksen nimellä. Muutoin tapaukset julkaistaan nimettöminä.

Uudenlainen julkisuus toimii järjestelmässä pelotteena ja vie ajan kanssa happea niiltä toimijoita, jotka syyllistyvät järjestelmällisiin laiminlyönteihin ja rikkomuksiin ja pilaavat alan mainetta. Koska inhimilliset erehdykset ja unohdukset ovat todennäköisesti korkeintaan huomautustasoisia, niitä ei julkaista.

Entä jos minusta tai yrityksestämme aletaan tehtailla lausuntopyyntöjä?

Kun toimii huolellisesti ja huolehtii toimivasta reklamaatioprosessista yrityksessä, ei omavalvontajärjestelmästä seuraa mitään vakavaa. Eettisen neuvoston huomautukset ja ohjaukset on siis hyvä ymmärtää ohjauksena hyviin toimintatapoihin, mahdollisuutena parantaa omia prosesseja ja lisätä asiakastyytyväisyyttä.