Suomalaiset ovat parvekekansaa

Parvekkeet liittyvät vahvasti suomalaisten kerrostaloasukkaiden asumisviihtyvyyteen, selviää Isännöintiliiton Talokysely.fi-palvelun vastauksista.

− Palvelussa on annettu satoja kommentteja parvekkeista. Niistä käy ilmi, että parvekkeisiin liittyy paljon odotuksia ja ne ovat yksi yleisimmistä asumisviihtyisyyteen liittyvistä kehityskohteista, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkoski.

Julkisivuyhdistyksen mukaan asuinkerrostaloissa on tällä hetkellä yhteensä 1 050 000 parveketta. Uusien parvekkeiden määrä korreloi uudisrakentamisen kanssa, ja viime vuonna uusiin kerrostaloihin tuli 28 000 parveketta. Lähes yhtä monta parveketta remontoidaan vuosittain jollain tavalla.

Parveke jää putkien jalkoihin

Vanhoihin kerrostaloihin uusia parvekkeita rakennetaan vuosittain noin 15 000−18 000. Tähän lukuun sisältyvät projektit, joissa vanha parveke puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Parvekeremontit muun muassa nostavat asuntojen arvoa ja vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen.

Parvekkeiden kunto ja korjaustarve jäävät toisinaan vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi putkien ja viemäreiden ongelmat. Taloyhtiön johdon kannattaa alkaa seurata parvekkeiden kuntoa viimeistään, kun rakennuksella on ikää 30 vuotta. Isännöinti auttaa hallitusta oikea-aikaisen parvekeremontin valmistelussa.

− Esille tulleet ruosteiset betoniraudoitukset ja halkeamat betonissa ovat hälytysmerkki. Tässä asukkaiden havainnoilla on tärkeä rooli, kertoo Balco Oy:n Anssi Aaltonen.

Lisätietoja:

Pekka Harjunkoski
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 050 599 0079
pekka.harjunkoski@isannointiliitto.fi

Anssi Aaltonen
Myyntijohtaja, Balco
p. 045 668 6424
anssi.aaltonen@balco.fi

Uutishuoneeseen