Avoimuusrekisteri tuo lobbaamisen julkiseksi

Ensi vuoden alusta alkaen vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa tekevien on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin ja kerrottava vaikuttamistoiminnastaan. Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta eli lobbaamisesta sekä sen neuvonnasta.

Velvollisuus koskee myös Isännöintiliittoa. Jatkossa avoimuusrekisteristä voi käydä katsomassa esimerkiksi, mihin lainsäädäntöhankkeisiin olemme pyrkineet vaikuttamaan ja millä keinoilla.

Avoimuusrekisterin tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Avoimuusrekisteri tekee näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten kuten lausuntokierrosten ja valiokuntakuulemisten ulkopuolella. Rekisterin avulla pyritään myös torjumaan epäasiallista vaikuttamista valtiotason toimijoihin.

Velvollisuus rekisteröityä voi koskea myös Isännöintiliiton paikallisyhdistyksiä tai yksittäisiä jäsenyrityksiämme siinä tapauksessa, että vaikuttamistoiminta on aktiivista, pitkäjänteistä ja säännöllistä. Todennäköisesti jäsentemme toiminta ei ylitä avoimuusrekisterin ilmoitusvelvollisuutta. Avoimuusrekisteriin ei tarvitse ilmoittaa esimerkiksi pienimuotoisesta vaikuttamistoiminnasta, tavanomaisesta asioinnista viranomaisen kanssa, uutiskirjeen lähettämisestä tai julkisesta esiintymisestä yleisötilaisuuksissa. Vaikuttamistoiminta on pienimuotoista, jos yksittäisiä yhteydenpitokertoja eduskuntaan tai ministeriöön on kalenterivuoden aikana enintään viisi.

Mikäli mietit, onko paikallisyhdistyksesi tai yrityksesi ilmoitusvelvollinen, tai kaipaat lisätietoja avoimuusrekisteristä, ole yhteydessä Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaajaan.

Lisätietoa rekisteristä: https://avoimuusrekisteri.fi/