Talous

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan ongelma on pääasiassa kulutusluottojen kautta velkaantumisessa eikä niinkään asumiseen liittyvissä luotoissa. Isännöintiliitto pitää erityisen tärkeänä, että korjaukseen tarkoitettuja asuntoyhteisöluottoja ei rajata. Käytännössä korjauslainan määrä suhteessa vakuuksiin on 50 prosenttia, mutta se voi tarvittaessa olla myös 70 prosenttia. Korjaustarpeiden kasvu on lähivuosina merkittävää muun muassa rakennusten energiatehokkuusvaatimusten mahdollisen kiristymisen myötä. Isännöintiliiton selvitysten mukaan taloyhtiöiden haasteet korjausrahoituksen saamiseen ovat kasvaneet. Tämä huomioiden on tärkeää, ettei mahdollinen uudiskohteita koskeva rajaus entisestään vaikeuta korjausten rahoittamista. Valtion on myös syytä pohtia uusia keinoja mahdollistamaan taloyhtiöiden korjaushankkeita ja rahoituksen saamista esimerkiksi asuntoyhteisöiden takauslainajärjestelmän uudistamisella sekä kotitalousvähennyksen laajentamisella osakkaille koskemaan myös taloyhtiöiden korjaushankkeita.

Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain mukaan luotonantajat olisivat laajasti velvollisia ilmoittamaan tiedot luonnollisille henkilöille myöntämistään luotoista.  Yhä enenevissä määrin asumiseen kohdistuvat lainavastuut muodostavat merkittävän osan yksityishenkilöiden velkavastuista. Yhtiömuotoisessa asumisessa yhtiön ottamat lainat ovat lopulta yhtiön osakkaiden vastattavia luottoja. Yhtiölainoihin liittyvien lainavastuiden saaminen näkyväksi on olennainen osa yksityishenkilöiden velkaantumista kuvaavaa tietoa.

Käytännössä jatkossa taloyhtiön velvollisuus olisi ilmoittaa huoneistotietorekisteriin tarkempi tieto jyvitettävän lainan jakautumisesta osakkaiden kesken. Huoneistotietojärjestelmästä kulkisi puolestaan omistajakohtainen tieto yhtiölainoihin liittyvistä vastuista positiivisen luottotietorekisterin hyödynnettäväksi. Isännöintiliitto kannattaa tätä mallia.