Tekijä: Isännöintiliitto

Strategiassa tulisi vielä nykyistä enemmän painottaa olemassa olevassa rakennuskannassa tehtävien energiatehokkuustoimien ja -remonttien merkitystä. Ilman mittavia energiatehokkuustoimia ja -remontteja olemassa olevassa rakennuskannassa asumisen sektorilla on mahdotonta päästä hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Asuntokanta uudistuu noin 1-2% vuosivauhdilla, joten pelkästään energiatehokkaalla uudisrakentamisella tavoitteisiin ei päästä.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä olemassa olevassa rakennuskannassa tärkeää on valtion pitkäjänteinen tuki energiaremonteille, rahoituksen saatavuuden varmistaminen sekä ARA-tukien, valtion takausjärjestelmän uusimisen että pankkien vihreän lainoituksen avulla sekä matala kynnys hankkeiden toteuttamiselle eli hyvät tuki- ja neuvontapalvelut sekä materiaalit. Alan koulutuspohjan parantaminen, eli vastuullisuus- ja energiatehokkuusteemojen nostaminen kiinteistöalan ammattilaisten kouluttamisessa, luovat myös pohjaa vihreälle siirtymälle.

Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan jopa puolet vastaajista näkee putkiremonttien kallistuvan yli 10 prosenttia tulevan vuoden aikana. Barometrin mukaan putkiremonttien teko vasta vesivahinkojen jo ilmettyä on yleistynyt.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut vankeusrangaistuksiin isännöitsijän ja remonttiyrittäjän, joiden välillä vallitsi säännöllinen lahjontasuhde. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva on käärmeissään rikollisille, jotka pilaavat myös laajemmin alan mainetta ja vaikeuttavat vastuullisten isännöitsijöiden työtä.

Reilu neljännes keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta. Miten kerrostalossa asuva ihminen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?

Kiinteistökustannusten nousu näkyy sekä hoitovastikkeiden nousupaineena että remonttien toteuttamisessa. Isännöintiliiton tekemässä kyselyssä 87% isännöitsijöistä ilmoitti hoitovastikkeiden olevan nousussa. Materiaalikustannusten nousu laittaa painetta nopealle päätöksenteolle yhtiökokouksissa.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan ongelma on pääasiassa kulutusluottojen kautta velkaantumisessa eikä niinkään asumiseen liittyvissä luotoissa. Isännöintiliitto pitää erityisen tärkeänä, että korjaukseen tarkoitettuja asuntoyhteisöluottoja ei rajata. Käytännössä korjauslainan määrä suhteessa vakuuksiin on 50 prosenttia, mutta se voi tarvittaessa olla myös 70 prosenttia. Korjaustarpeiden kasvu on lähivuosina merkittävää muun muassa rakennusten energiatehokkuusvaatimusten mahdollisen kiristymisen myötä. Isännöintiliiton selvitysten mukaan taloyhtiöiden haasteet korjausrahoituksen saamiseen ovat kasvaneet. Tämä huomioiden on tärkeää, ettei mahdollinen uudiskohteita koskeva rajaus entisestään vaikeuta korjausten rahoittamista. Valtion on myös syytä pohtia uusia keinoja mahdollistamaan taloyhtiöiden korjaushankkeita ja rahoituksen saamista esimerkiksi asuntoyhteisöiden takauslainajärjestelmän uudistamisella sekä kotitalousvähennyksen laajentamisella osakkaille koskemaan myös taloyhtiöiden korjaushankkeita.

Kannatamme yritysvastuusääntelyn tavoitetta lisätä ihmisoikeuksien kunnioittamista ja ympäristönsuojelua ja sitä, että erityisesti suuret kansainväliset yritykset ottaisivat yhä enemmän huomioon toiminnassaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Vastuullisuuden lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla on tärkeää ja haluamme olla mukana edistämässä sitä.

Suomen Isännöintiliitto ry katsoo, että yritysvastuuta koskeva lainsäädäntö olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa ja valmistella ensisijaisesti EU-tasolla. Kansalliset resurssit tulisi suunnata EU-tason sääntelyyn vaikuttamiseen sekä neuvontatoimiin, jolla voidaan tukea yritysvastuun toteutumista vapaaehtoisesti myös niissä yrityksissä, jotka eivät yritysvastuulainsäädännön ja sanktioiden piiriin kuulu.

Energiaremontit ovat asialistalla monen taloyhtiön yhtiökokouksessa tänä keväänä. Niiden suosio lisääntyy taloyhtiöissä muun muassa energiakustannusten kasvun vuoksi, mutta yhä useammin taustalla vaikuttavat myös asumisen ympäristövaikutukset. Valtio lisäsi viime viikolla ARA:n jakamien energia-avustusten määrää merkittävästi, joten kannustimet remontteihin ovat kunnossa.  

Korona-ajan käytännöt taloyhtiöiden yhtiökokousten pitämisestä hybridikokouksina näyttävät muuttaneen alaa pysyvästi. Isännöintiliiton tekemän kyselyn mukaan 85 % taloyhtiöistä pitää yhtiökokouksen hybridimallilla myös tänä vuonna. Valmistelussa oleva lakimuutos helpottaa etäkokousten järjestämistä.

Isännöintiliitossa aloittaa maalis-huhtikuun taitteessa kaksi uutta avainasiakaspäällikköä. Tavoitteena on vahvistaa Isännöintiliiton asiantuntijapalveluja jäsenille sekä yhteistyökumppanien palveluverkostoa.