Tekijä: Isännöintiliitto

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan luonnos on kokonaisuudessaan hyvin tehty ja pääasiassa muutokset sekä perustelut ovat kattavat. Haasteena on tietyt vaikutusarvioihin liittyvät epävarmuudet, joiden poistaminen ilman jonkinlaista käytännön kokeilua ei liene mahdollista.

Isännöintiliitto kannattaa uudistuksen mukanaan tuomaa kehitystä KIRA-alan digitalisaatioon ja tietojen yhteen toimivuuteen sekä tietomallimuotoisuuteen liittyen. Isännöintiliitto kokee kuitenkin tärkeänä, että valtakunnallisten tietojärjestelmähankkeiden kehityksessä otetaan riittävällä tasolla huomioon rinnakkaiset hankkeet, kuten huoneistotietojärjestelmä HTJ. Olisi tärkeää, että eri järjestelmien tietojen yhteensovittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta, eikä tiedon jakaminen ja päivittäminen aiheuttaisi manuaalista työtä. Isännöintiliiton mukaan on huolehdittava erityisesti siitä, että samaa tietoa ei täydy lisätä useaan eri järjestelmään.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan ongelma on pääasiassa kulutusluottojen kautta velkaantumisessa eikä niinkään asumiseen liittyvissä luotoissa. Isännöintiliitto pitää erityisen tärkeänä, että korjaukseen tarkoitettuja asuntoyhteisöluottoja ei rajata. Käytännössä korjauslainan määrä suhteessa vakuuksiin on 50 prosenttia, mutta se voi tarvittaessa olla myös 70 prosenttia. Korjaustarpeiden kasvu on lähivuosina merkittävää muun muassa rakennusten energiatehokkuusvaatimusten mahdollisen kiristymisen myötä. Isännöintiliiton selvitysten mukaan taloyhtiöiden haasteet korjausrahoituksen saamiseen ovat kasvaneet. Tämä huomioiden on tärkeää, ettei mahdollinen uudiskohteita koskeva rajaus entisestään vaikeuta korjausten rahoittamista. Valtion on myös syytä pohtia uusia keinoja mahdollistamaan taloyhtiöiden korjaushankkeita ja rahoituksen saamista esimerkiksi asuntoyhteisöiden takauslainajärjestelmän uudistamisella sekä kotitalousvähennyksen laajentamisella osakkaille koskemaan myös taloyhtiöiden korjaushankkeita.

Isännöintiliitto suhtautuu kokonaisuutena positiivisesti lakimuutokseen, joka selventää voimassa olevaa asunto-osakeyhtiölakia vastaavien etäosallistumista ja ennakkoäänestämistä koskevien säännösten tulkintaa. Isännöintiliiton näkemyksen mukaan muutos todennäköisesti edesauttaa etäosallistumismahdollisuuden tarjoamista yhtiökokouksissa. Toisaalta yhtiökokouksen järjestäminen ainoastaan etäyhteyksin (ilman kokouspaikkaa) ei yhtiöjärjestysmuutosvaatimuksesta johtuen välttämättä yleisty.  Keskeisin puute esityksessä on Isännöintiliiton näkemyksen mukaan se, että enintään 30 huoneiston suuruiset taloyhtiöt on esityksen mukaan rajattu AOYL 6.17a§:n 1 momentin soveltamisalan ulkopuolelle.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus. Voimassa olevan pelastuslain mukaan velvollisuus varustaa asunto riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita vastaavia tulipalosta varoittavia laitteita on asunnon haltijalla. Esityksen mukaan vastuu olisi jatkossa rakennuksen omistajalla eli esimerkiksi asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä yhtiöllä. Isännöintiliitto kannattaa esitettyä lakimuutosta ja pitää sitä asuinrakennusten yleisen turvallisuuden ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisemisen kannalta positiivisena ja tärkeänä muutoksena.

Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain mukaan luotonantajat olisivat laajasti velvollisia ilmoittamaan tiedot luonnollisille henkilöille myöntämistään luotoista.  Yhä enenevissä määrin asumiseen kohdistuvat lainavastuut muodostavat merkittävän osan yksityishenkilöiden velkavastuista. Yhtiömuotoisessa asumisessa yhtiön ottamat lainat ovat lopulta yhtiön osakkaiden vastattavia luottoja. Yhtiölainoihin liittyvien lainavastuiden saaminen näkyväksi on olennainen osa yksityishenkilöiden velkaantumista kuvaavaa tietoa.

Käytännössä jatkossa taloyhtiön velvollisuus olisi ilmoittaa huoneistotietorekisteriin tarkempi tieto jyvitettävän lainan jakautumisesta osakkaiden kesken. Huoneistotietojärjestelmästä kulkisi puolestaan omistajakohtainen tieto yhtiölainoihin liittyvistä vastuista positiivisen luottotietorekisterin hyödynnettäväksi. Isännöintiliitto kannattaa tätä mallia.

Isännöintiliitto kannattaa asuntoyhteisöjen sähköenergiakustannusten tukemista kuluttajien tukemisen kanssa samansuuntaisella tavalla. Isännöintiliitto nostaa lausunnossaan esiin muutamia asioita, joita olisi hyvä selventää asetusluonnoksessa. Selvennystä kaipaavat asuinrakennuksen määritelmä, maalämpöpumppujen kuuluminen avustuksen piiriin sekä se, ettei pienimuotoinen vuokraustoiminta sulje hakijaa avustuksen ulkopuolelle.

Ilmatieteen laitos uutisoi viime viikolla ensilumen jo sataneen Kainuussa. Syksyn ulkotöiden muistilistalla taloyhtiössä on muun muassa puhdistaa rännit lehdistä, tarkistaa leikkipaikat, puiden kunto ja valaistus sekä valmistautua lumentuloon.

Kiinteistökustannusten nousu näkyy sekä hoitovastikkeiden nousupaineena että remonttien toteuttamisessa. Isännöintiliiton tekemässä kyselyssä 87% isännöitsijöistä ilmoitti hoitovastikkeiden olevan nousussa. Materiaalikustannusten nousu laittaa painetta nopealle päätöksenteolle yhtiökokouksissa.

Isännöintiliiton palkintojen saajiksi on ehdolla isännöintialan ammattilaisia eri puolilta Suomea. Tältä sivulta löydä heidän kuviaan pressikäyttöön.