Isännöintiala ei toimi ilman hyviä järjestelmiä

Vuoden 2023 loppuun mennessä taloyhtiöiden osakeluettelot tulee siirtää Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, jonka jälkeen vastuu osakeluetteloiden ylläpidosta siirtyy Maanmittauslaitokselle. Seuraavan jatkokehityshankkeen myötä huoneistotietojärjestelmään siirretään myös teknisiä ja taloudellisia tietoja. Isännöinnin kannalta on äärettömän tärkeää mahdollistaa huoneistotietojärjestelmän ja isännöinnin järjestelmien välinen sujuva tiedonsiirto. Myös jatkossa isännöintijärjestelmä on se paikka, joka toimii isännöinnin keskitettynä tietovarastona.

Monessa isännöintiyrityksessä on pohdittu jo pitkään IT-järjestelmiin liittyviä kysymyksiä. Mietinnässä ovat olleet niin järjestelmien käytettävyys, toiminnallisuudet, asiakassuhde, tulevaisuuden kehitys kuin kustannuksetkin. Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmä on vaikuttanut isännöinnin järjestelmäkenttään jo nyt, mutta järjestelmien rooli tulee kasvamaan jatkossa huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeiden myötä. Isännöintiliitto tutkii alan järjestelmäkehityksen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Isännöintiliittoa huolestuttaa järjestelmäkentän keskittyminen

Isännöintijärjestelmätoimittajia on vain muutama – ja viime vuosina yrityskauppojen takia ala on keskittynyt entisestään.

Isännöintiliitto tutkii alan järjestelmäkehityksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Kesällä 2022 teetetyn kyselyn mukaan selkeästi suurin osa ammattimaisesti isännöidyistä taloyhtiöistä hallinnoidaan Visman järjestelmissä. Visman markkinaosuus on kasvanut entisestään kevään 2022 liiketoimintakaupan johdosta, jolloin Festum Software Oy:n Hausvise-järjestelmä päätyi osaksi Visman tytäryhtiötä. Isännöintiala kantaa huolta järjestelmäkentän keskittymisestä, koska vaikutusmahdollisuudet järjestelmien kehittämiseen ja hinnoitteluun pienenee vaihtoehtojen puuttuessa.

– Huoneistotietojärjestelmä tuo uusia tiedonantovelvoitteita taloyhtiöille, jolloin järjestelmien ja toimivien rajapintojen rooli kasvaa. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että nousevat järjestelmäkustannukset eivät kasaannu vain isännöinnin ja taloyhtiöiden maksettaviksi, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kehitettävää tiedon liikkuvuuden, käytettävyyden ja asiakaskokemuksen parissa

Isännöinnin järjestelmäkenttä kaipaa muutosta – vanhojen toimijoiden uudistumista ja uusien toimijoiden kiinnostusta alaa kohtaan. Iso osa (38 %) isännöitsijöistä kokee, että nykyisestä isännöintijärjestelmästä ei löydy kaikkia tarvittavia toiminnallisuuksia. Kehitystarpeet koskevat nimenomaan tiedon liikkuvuutta, manuaalisen työn vähentämistä ja järjestelmän käytettävyyttä.

Isännöintijärjestelmien asiakkaat ja käyttäjät ovat melko tyytymättömiä käytössään olevaan järjestelmään – kaikkien vastaajien NPS oli -8.

Järjestelmien toiminnallisuuksien ja käytettävyyden lisäksi isännöintiä kuormittaa järjestelmäkentän raskas hinnoittelu. 13 % yrityksistä kertoi yhteenlaskettujen IT- ja järjestelmäkulujen olevan yli 10 % yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Aineisto on kerätty kesällä 2022, joten luvut eivät pidä sisällään syksyllä voimaantulleita hinnankorotuksia.

Isännöintijärjestelmäkumppani on keskeisessä roolissa isännöinnin liiketoiminnassa, joten mahdollisuuksia järjestelmien ja yhteistyön kehittämiseksi on valtavasti. Myös uusia toimijoita tarvitaan alalle.

Suomessa on noin 90 000 taloyhtiötä, joista 55 000 käyttää isännöintipalveluita. Taloyhtiöissä asuu yli 2,7 miljoonaa ihmistä. Käytännössä lähes kaikki isännöintipalvelua käyttävät taloyhtiöt ovat myös isännöintialan järjestelmien piirissä.

Lue lisää Isännöintiliiton tekemästä järjestelmäselvityksestä