Suomessa käydään kuntavaalit huhtikuussa. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.4. Kunnissa päätetään monista asumiseen liittyvistä kysymyksistä ja siksi myös Isännöintiliitto on tehnyt omat kuntavaalitavoitteensa. Asumisen ja rakennuskannan merkitys kuntien elinvoimaisuudelle on keskeinen. Tulevalla valtuustokaudella asuntopolitiikan nostaminen kunnissa keskiöön on välttämätöntä, sillä Suomi jakaantuu yhä selvemmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Jokaisessa kunnassa onkin tarkasteltava kriittisesti kunnan omaa tilannetta: kasvaako kuntamme väkiluku tulevaisuudessa vai olemmeko tilanteessa, jossa väki vähenee ja talot tyhjentyvät. Vastaako kunnan rakennuskanta rakenteeltaan, ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan tämän päivän ja tulevaisuuden kuntalaisten tarpeita? Jokaiseen kuntaan asuntopoliittinen strategia Isännöintiliitto katsoo, että jokaisessa kunnassa tulisi olla oma asuntopoliittinen strategia, mikä varmistaa, että tulevaisuuden rakennuskanta vastaa sekä nykyisiä että tulevaisuuden tarpeita. Kunnissa tulisi olla tavoitteena kestävän asumisen edistäminen, olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen ja kiinteistöjen tyhjilleen jäämisen ehkäiseminen. Tyhjenevien ja rapistuvien rakennusten hallinta ei ole vain yksittäisten kiinteistöjen ja taloyhtiöiden ongelma, vaan viime kädessä myös kunnan vastuulla. Asuntopoliittisessa strategiassa olisi huomioitava, miten kunnan asukasmäärä tulee tulevaisuudessa kehittymään. Vastaako kunnan nykyinen asuntokanta asukasmäärän kehitystä tulevaisuudessa? Onko meillä oikeanlaisia asuntoja esimerkiksi ikääntyvälle väestölle tai riittävästi sopivia asuntoja lapsiperheille? Onko tarkoituksenmukaisempaa purkaa, korjata vai muunnella rakennuksia vastaamaan paremmin nykyisen ja ennakoidun väestön tarpeita? Mitä voidaan tehdä tyhjilleen jääville kiinteistöille? Onko kunnassa varauduttu asunto-osakeyhtiöiden konkursseihin? Vastaamalla jo näihin kysymyksiin, päästään jo pitkälle. Energiatehokas rakennuskanta on kuntien etu Suomen kansainväliset velvoitteet, viimeisimpänä uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, edellyttävät myös rakennuskannan päästöjen merkittävää laskua – eli energiatehokkuusremontteja. Rakentamisen ohjaaminen on yksi tärkeimmistä kuntien käytössä olevista keinoista, joilla vähentää rakentamisen ja kiinteistökannan päästöjä. Kuntien on itse syytä toimia suunnitelmallisesti kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamisessa ja siten toimia esimerkkinä alueen taloyhtiöille ja muille kiinteistönomistajille. Valtion tuki taloyhtiöiden energiatehokkuusremonteille on kuitenkin loppunut ja asumisen kustannukset ovat viime vuosina nousseet merkittävästi. Siksi kunnissa olisi syytä helpottaa kaikin mahdollisin keinoin energiaremontteja niissä taloyhtiöissä, joissa kiinteistöä kannattaa korjata. Esimerkiksi kunnan oma rahallinen tuki taloyhtiöiden ja muiden kiinteistöjen energiatehokkuustoimille edistää remontteja ja siten ylläpitää kunnan elinvoimaa. Myös muusta kuin rahallisesta tuesta on apua. Esimerkiksi lisä- ja täydennysrakentamisella voidaan rahoittaa olemassa olevien rakennusten korjaamista nykyistä energiatehokkaammiksi. Näin ollen lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyvän kaavoituksen ja muiden lupaprosessien tulisi olla mahdollisimman sujuvia. Myös rakennusoikeuden lisäyksestä tulevien maankäyttömaksujen tulee olla kohtuullisia, jotta hankkeisiin ryhdytään. Uusiutuvan energian käyttöönottoa tulisi helpottaa kunnissa, erityisesti sujuvoittamalla lupaprosesseja. Selkeät ja ennakoitavat säännöt tukevat uusiutuvan energian hyödyntämistä ja edistävät päätöksentekoa taloyhtiöissä. Kunnan asuntopoliittiset resurssit kuntoon Kuntien rakennusvalvonnalla on jatkossakin merkittävä rooli taloyhtiöiden arjessa. Siksi rakennusvalvonnan resurssit on turvattava. Esimerkiksi nyt suunnitteilla olevan lyhytaikaisen vuokrauksen lainsäädännön päivittäminen lisännee valvonnan tarvetta, ja rakennusvalvonnalla tulee aidosti olla mahdollisuus valvoa sitä. Rakennusvalvonnan on tarjottava myös oikea-aikaista neuvontaa asumisen murroksessa. Lisäksi neuvonnan tulee säilyä niin sanottuna kansalaisneuvontana eikä vain neuvontana ammattisuunnittelijoille. Väestön vanhenemisen myötä taloyhtiöissä asuu yhä vanhempia ja huonokuntoisempia ihmisiä. Kunnan ja hyvinvointialueiden palveluiden on toimittava ja mahdollistettava ikääntyvien ihmisten turvallinen kotona asuminen. Kuntien on mahdollistettava turvallinen asuminen myös muille talon asukkaille ja huomioida väestön ikääntymisen vaikutukset taloyhtiöiden arjessa. Isännöitsijä ei pysty huolehtia huonokuntoisista vanhuksista, vaan kunnan palveluiden on pelattava. Isännöintiliiton 3 pointtia kevään kuntavaaleihin: Jokaisella kunnalla on asuntopoliittinen strategia Energiatehokas rakennuskanta on kunnan etu Kunnan asuntopoliittiset resurssit kuntoon
