Kesälomamatkaa suunnitellessa huomasin puhkuvani ääneen, ettei eräs verkkosivusto vastaa alkuunkaan tarpeitani. Samaan aikaan ruudulla näkyy hienoja tehosteita ja käytetään sanakikkailuja, mutta vastauksia ei tahdo löytyä. Tuskastun ja kysyn robotilta. Se ei ymmärrä kysymystäni ja ohjaa aivan väärään paikkaan. Vielä pari mutkaa, mutta lopulta homma onnistuu. Olipahan kokemus, ajattelen. Kehittäjän on tasapainoiltava monien tarpeiden kanssa. Organisaatio haluaa yhtä, itsellä on näkemys ja asiakkailla toiveita. On helppoa kääntyä sisäänpäin ja alkaa olettaa. Olettaa asiakkaiden tarpeita, olettaa käyttäjän toimintamalleja, olettaa, mihin kysymyksiin asiakkaat tarvitsevat vastauksia. Kehittäjän flowssa voi joskus unohtua se olennainen eli ihminen. Hyvä lääke, tai paremminkin ehdoton edellytys, on ottaa asiakkaat mukaan kehitystyöhön. Isännöintiliitossa haluamme pitää jäsenet kehittämisen ytimessä. Työryhmät starttaavat taas helmikuussa ja silloin lähes satapäinen jäsenten joukko antaa meille toimiston väelle eväitä erilaisiin kehityshankkeisiin. Isännöinti on kehittämisen keskiössä. Sen pitää kehittää yhtäältä omaa yritystoimintaansa ja toisaalta asiakastaloyhtiöitään. Jos arjen työ on liian hektistä, kehittäminen saattaa jäädä helposti jalkoihin. Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa kirjoittaa aiheesta osuvasti blogitekstissään Taittuisiko kiire pysähtymällä? On nurinkurista, että palveluiden ja prosessien kehittäminen vaatii aikaa, mutta palkintona voikin olla juuri ajansäästö. Pienissä paloissa Voi tuskastuttaa, että suuri osa taustalla tehtävästä kehitystyöstä ei suinkaan näy suoraan asiakkaille. Kehitetään taustajärjestelmiä, työstetään sisältöjä tai pidetään palavereita. Lopulta kehitystyö kuitenkin näkyy esimerkiksi palvelun toimivuutena, parempana asiakaskokemuksena, selkeämpinä vastauksina tai hyödyllisinä sisältöinä. Tuskastuttaa voi myös se, että kehitysprojekti tuntuu liian suurelta möhkäleeltä. Ketterä kehittäminen (ks. myös Ketterää digikehittämistä pala kerrallaan) on minulle mieluinen tapa tehdä. Se antaa luvan kokeilla, erehtyä ja onnistua. Otetaan pieniä askelia kohti suurempaa päämäärää. Jos ketterä muuttuu poukkoiluksi, tavoitteet ovat luultavasti hämärtyneet On hyvä muistaa, että jos ketterä muuttuu poukkoiluksi, tavoitteet ovat luultavasti hämärtyneet ja tekeminen hapuilee vailla selkeää määränpäätä. Kehittäminen voi jollekin kuulostaa epäkonkreettiselta huojumiselta. Mielestäni se on kuitenkin kaikkea muuta. Se voi olla pieni tai suuri asia, joka tekee arjesta vähän paremman, helpomman tai mukavamman. Kehittäminen on tekemistä ja mielentila. Siihen jää koukkuun. Lupaan tänä vuonna antaa ainakin yhden hyvän palautteen jostain tuotteesta tai palvelusta ja ainakin yhden kehittämistoiveen. Kehittämistoive taisi jo lähteäkin, check. Annathan sinäkin, Isännöintiliton jäsen, meille palautetta ja kehitysehdotuksia!
