Energian hinnat laukkaavat ympäri Eurooppaa. Suurelta osin energiakriisi johtuu Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta, mikä on luonnollisesti johtanut siihen, että Eurooppa katkaisee energiariippuvuuden Venäjään. Näin tietysti pitääkin tehdä. Samalla meidän pitää sietää energian hintojen nousu, koska vielä kestämättömämpää olisi jatkaa Venäjän sotimisen rahoittamista. Euroopan aikaisemmat energiapolitiikan virheet on korjattava pikavauhtia. Puhtaita energiantuotantomuotoja tarvitaan lisää kaukolämpöyhtiöistä kiinteistötasolle. Energiajärjestelmä väistämättä muuttuu nykyisestä keskitetystä järjestelmästä jonkinlaiseksi hybridijärjestelmäksi. Taloyhtiöiden johtaminen on hallituksen ja isännöinnin yhteistyötä sekä luottamuksen vahvistamista. Energiakriisi alleviivaa pitkän tähtäimen suunnittelun ja erityisesti hyvän isännöinnin merkitystä taloyhtiöille ja kiinteistöille. Isännöintiliiton vuosittain tekemässä Energiabarometrissä keskeisiä esteitä energiatehokkuustoimenpiteille on osakkaiden vastustus ja valtion energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys. Nuo esteet ovat luonnollisesti linkissä toisiinsa. Jos valtio ei anna selkeää signaalia tehdä asioita, se tuskin on osakkaillekaan selvää. Taloyhtiöt jäävät monesti väliinputoajan rooliin valtion asuntopolitiikassa. Tämä korostuu vielä erityisesti taloyhtiöiden osakkaiden kohdalla. Se on vähintäänkin erikoista, koska noin puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä ja taloyhtiöitä on kaikkiaan Suomessa jo yli 90 000. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat pitkään esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan myös taloyhtiöiden remontteja. Asunto-osakeyhtiölaissa vahvasti elävä yhdenvertaisuusperiaate ei käytännössä toimi laajemmin asumisessa, kun omakotitaloasukkaat voivat hyödyntää kotitalousvähennystä remontteihin mutta taloyhtiöosakkaat eivät. Tämä pitää korjata jo pelkästään yhdenvertaisuuden hengessä. Muutos myös helpottaisi merkittävästi taloyhtiöiden päätöksentekoa energiaremonteissa, kun taloyhtiön saaman tuen lisäksi osakas voisi omaa jäljelle jäävää maksuosuuttaan vähentää kotitalousvähennyksenä. Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on myös lähes tuplasti enemmän kuin Suomessa. Monet taloyhtiöt ympäri Suomea taistelevat peruskorjausten rahoittamisen kanssa. Taloyhtiöiden rahoituksen saaminen korjausten tekemiseen vaikeutunut huomattavasti sääntelyn kiristyessä ja vakuusarvojen laskemisen myötä. Nyt tarvitaan uusia keinoja, jotta voimme pitää taloyhtiöt viihtyisinä ja turvallisina asuinpaikkoina myös jatkossa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin olisi välttämätöntä sekä korjausten rahoittamisen mahdollistamisen että vihreän siirtymän edistämisen kannalta. Kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Keski-Suomen Kiinteistöliiton jäsenlehdessä lokakuussa 2022.
