Väestön kansainvälistyminen ja toisaalta väestön vanheneminen muuttavat kerrostalojen nimitauluja – ja isännöinnin asiakkaiden odotuksia. Miten isännöinti voi menestyä muutoksessa? Millaisia ovat taloyhtiöiden asukkaat ja isännöinnin asiakkaat vuonna 2040? Väestöennusteiden mukaan Suomi näyttää vuonna 2040 varsin erilaiselta kuin nykyään. Aluekehitystoimisto MDI:n väestöennuste kertoo, että kaupungistuminen jatkuu ja alueelliset erot kasvavat. Iso muutos nykyiseen on suomenkielisen väestön pieneneminen ja erikielisen väestön kasvaminen. Suomenkielinen väestö vanhenee ja vähenee, kun kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Nykyisellä maahanmuuton tasolla työikäinen väestö vähenee maltillisesti vuosien 2021–2040 aikana. Maltillinen väheneminen nojaa maahanmuuttoon – ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö lähes romahtaisi. Nykyisellä maahanmuuton tasolla työikäinen väestö kasvaa suurimmissa kaupungeissa, mutta suuressa osassa maata työikäinen väestö supistuu yli 20 prosentilla. Asumisen näkökulmasta tämä kehitys tarkoittaa asuinalueiden eriytymistä. Kärjistäen kerrostalojen asukaskunta kaupungeissa kansainvälistyy, kun taas muuttotappiopaikkakunnilla taloyhtiöiden väki harmaantuu ja vähenee. Kysyntä asunnoille pysyy kaupungeissa hyvänä, kun taas pienemmillä paikkakunnilla kysyntä vähenee ja asuntojen arvo laskee. Tämä eriyttää myös taloyhtiöiden taloustilannetta: rahoitusta tarvittaville korjauksille on helpompaa saada kaupungeissa, kun taas taantuvilla seuduilla rahoitusvaikeudet syvenevät. Mummojen ja paappojen tarpeita palvelevaa isännöintiä… Syrjäseuduilla korostuvat vanhenevan väestön tarpeet: tuen tarve kotona asumiselle, kotihoidon ja esteettömyyden tarve. Tavat tuottaa näitä palveluja voivat kuitenkin olla erilaisia kuin nyt: vuoden 2040 80-vuotiaat ovat tällä hetkellä 63-vuotiaita, jotka ovat tottuneet asioimaan digitaalisesti ja tilaamaan palveluja verkosta. Siivouspalvelun tilaaminen vaikkapa taloyhtiön tai isännöintiyrityksen tarjoamasta verkkopalvelusta voi siis olla varsin hyvä lisä asumiseen – jos vain taloudellinen tilanne sen sallii. Muuttotappiopaikkakunnalla voi menestyä sellainen yritys, joka osaa palvella erityisen hyvin seniorien asumistarpeita ja hoitaa tarvittaessa myös esimerkiksi taloyhtiön hallitun alasajon ja ohjaa osakkaat esimerkiksi yhteistyössä kunnan kanssa laadukkaan ARA-asumisen pariin. …vai kansainvälistyvän kerrostalon palvelemista Kansainvälistyvillä kaupunkiseuduilla puolestaan tarvitaan tukea monikulttuuriseen ja monikieliseen asumiseen. Jos kerrostalon asukkaista vaikkapa yli puolet puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea, voidaan taloyhtiön viestinnässä tarvita suomen lisäksi englantia ja esimerkiksi kuvitusta. Myös ”supisuomalaiset”, äidinkielenään tai äidinkielen tasoisesti suomea puhuvat ihmiset voivat näyttää ja olla nimeltään varsin erilaisia kuin tällä hetkellä. Naapurin ulkonäöstä tai postilaatikon nimestä ei voi päätellä ihmisen kielitaitoa tai suomalaisen kulttuurin tuntemusta – tämä toki on arkipäivää vaikkapa monelle helsinkiläiselle jo nyt. Toisaalta kulttuurien kohdatessa kerrostalossa voidaan tarvita myös naapuruussovittelua tai suomalaisen kerrostaloasumisen pariin ohjaamista vaikkapa asumisneuvonnan, asumisoppaiden tai ohjevideoiden avulla. Uusia nimiä taloyhtiöiden hallituksiin ja isännöintiin Yksi kysymys tulevaisuuden kannalta on, miten saadaan houkuteltua uusia ihmisiä taloyhtiöiden hallituksiin sekä isännöinnin ammattilaisiksi. Suomenkielisen väestön pienentyessä taloyhtiöpäättäjiksi ja isännöinnin ammattilaisiksi tarvitaan Virtasten ja Möttösten lisäksi myös Aleja ja Khaneja. Tällöin isännöinnin valtiksi voi nousta, kuinka hyvin se osaa tukea eritaustaisten ihmisten perehtymistä suomalaiseen taloyhtiömaailmaan – vaikkapa ohjaamalla Kotitalon koulutustarjonnan pariin. Tulevaisuuden isännöinnin kilpailuvalttina on osata avoimin mielin palvella erikielisiä ja eritaustaisia asiakkaita heidän tarvitsemallaan tavalla. Menestyvän isännöintiyrityksen salaisuutena voi olla myös se, kuinka hyvin se saa houkuteltua eritaustaisia osaajia työntekijöikseen ja miten monimuotoisuus huomioidaan työpaikalla. Syrjinnälle ei ole tulevaisuudessakaan tilaa. Isännöintiliiton Isännöinti 2040-blogisarjassa luodaan vuoden 2023 aikana katse isännöinnin ja taloyhtiöiden tulevaisuuteen. Miltä isännöinnin työ näyttää vuonna 2040, kun tämän hetken lakimuutokset ja ennusteet väestönkehityksestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ovat arkipäivää? Sarjan ensimmäinen osa julkaistaan 21.3. kansainvälisenä YK:n rasisminvastaisena päivänä.
