Kulunutta vuotta kuvasi onneksi jokin muukin kuin koronaepidemia. Vuosi 2020 oli nimittäin rakennusten energiatehokkuuden kannalta tärkeä. Rakennuksissa on saavutettavissa isoja energiasäästöjä, kulutetaanhan niissä noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Paljonko vauvasta menee vesimaksua, entä teinistä? Marraskuussa tulivat voimaan lait, joiden perusteella rakennuslupaa vaativassa hankkeessa asennettavien vesimittareiden pitää olla jatkossa etäluettavia. Uusi ja iso muutos taloyhtiöille on etenkin se, että etäluettavien mittareiden asentamisen jälkeen vesimaksun perusteena pitää olla mitattu kulutus. Taloyhtiöissä on yleistä, että yhtiöjärjestyksessä on määritelty vesimaksun perusteeksi huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä. Tämä on johtanut moniin epäselvyyksiin esimerkiksi sen osalta, kenestä vesimaksua pitäisi maksaa. Onko vesimaksua pitänyt maksaa asukkaan uudesta poikaystävästä tai vaikka lemmikistä? Onko vesimaksua pitänyt maksaa asukkaan uudesta poikaystävästä tai vaikka lemmikistä? Olen myös törmännyt ajatuksiin siitä, että pikkuvauvasta pitäisi maksaa enemmän, koska vauva-arjessa tulee paljon pyykkiä. Tai siihen, että teineistä pitäisi olla korotettu maksu, koska he ottavat pitkiä suihkuja. Kun vesimaksu määräytyy kulutuksen mukaan ja kustannusten jako on yhdenvertaisempaa, voimme unohtaa nämä keskustelut. Tietenkin mittareiden laatuun ja kunnossapitoon tulee kiinnittää jatkossa vielä enemmän huomiota. Tutkimusten mukaan vedenkulutus ja veden lämmittämiseen käytettävä energia vähenevät, kun asukas maksaa siitä, miten vettä kuluttaa. Kuulostaa siltä, että kaikki voittavat. Uusi laki velvoittaa sähköautojen latausvalmiuteen, mutta toteutuvatko lain tavoitteet? Sen sijaan kriittisemmin on suhtauduttu niin kutsuttuun sähköautolakiin. Se velvoittaa taloyhtiöt asentamaan laajamittaisen korjauksen yhteydessä latauspistevalmiuden pysäköintipaikoille, jos taloyhtiössä on yli neljä pysäköintipaikkaa. Lisäedellytyksenä on se, että laajamittaisen korjauksen yhteydessä: remontoidaan myös kiinteistöllä sijaitsevaa pysäköintialuetta tai pysäköintialueen sähköjärjestelmää. jos pysäköintipaikat sijaitsevat rakennuksen sisäpuolella (pysäköintipaikat kellarissa tai katolla) ja remontoidaan pysäköintipaikkoja tai rakennuksen sähköjärjestelmää. Miksi tämä hanke kohtasi esimerkiksi kiinteistöalan järjestöiltä paljon kritiikkiä? Kritiikki kohdistui siihen, että kansallinen laki säädettiin EU-direktiiviä tiukemmaksi. Suomessa laki velvoittaa pienempiä taloyhtiöitä kuin EU-direktiivi olisi vaatinut. Huolta ovat herättäneet erityisesti pienet taloyhtiöt ja alueellinen eriytyminen, etenkin, jos taloyhtiössä ei kenelläkään ole tarvetta latausmahdollisuuteen. Taloyhtiöissä on onneksi aitoa kiinnostusta ja halua latausmahdollisuuksiin ilman velvoitteitakin. Laajamittaisen korjauksen kynnys on joka tapauksessa säädetty laissa korkeaksi. Lain tavoitteista huolimatta herää kysymys, kuinka usein velvoitetta tullaan oikeasti soveltamaan. Tehdäänkö taloyhtiöissä samalla kertaa niin laajaa korjaushanketta, joka ulottuisi lisäksi pysäköintialueelle tai sen sähköihin? Mahdollista tietenkin, mutta kuinka yleistä? Vasta käytäntö näyttää sen, minkälaisissa hankekokonaisuuksissa velvoite todennäköisemmin tulee täytettäväksi. Toivon suuresti, ettei velvoite aiheuta taloyhtiöissä pelkoa, joka johtaisi hankkeiden turhaan pilkkomiseen tai jotkut korjaukset jäisivät kokonaan tekemättä. Huomionarvoista on se, että laki velvoittaa taloyhtiöissä latausvalmiuden toteuttamiseen. Pelkkä latausvalmius, ilman latauspistettä tai asukkaan sähköautoa, ei kuitenkaan ilmastotavoitteet huomioiden johda toivottuun lopputulokseen. Taloyhtiöissä on onneksi aitoa kiinnostusta ja halua latausmahdollisuuksiin ilman velvoitteitakin. Avustuksia haettu enemmän kuin odotettiin Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA myöntää erilaisia avustuksia. Tänä syksynä sähköautojen latausinfra-avustuushakemuksia on tullut enemmän kuin koko viime vuonna ja myös energia-avustushakemuksia on tullut niin paljon, että niiden käsittely on ruuhkautunut. Tämä kaikki kertoo siitä, että taloyhtiöissä on tarpeellista kiinnostusta energiatehokkuushankkeisiin. Se on viesti, joka on kansallistenkin tavoitteiden osalta mahtavaa kuultavaa. Avustusten on syytä jatkua myös tulevaisuudessa ja avustuksien jatkoista pitäisi tiedottaa mahdollisimman pian. Näin turvataan se, että taloyhtiöissä syntyy edelleen päätöksiä, joilla rakennusten energiatehokkuus lisääntyy! Pahimmillaan taloyhtiöiden päätöksenteko pysähtyy, jos avustusten tulevaisuus on epäselvä. Olen iloinen, että taloyhtiöt ovat korona-ajan haasteista huolimatta tehneet päätöksiä energiatehokkuushankkeista. Tässä kehityksessä myös asiantuntevalla isännöinnillä on keskeinen rooli. Aiheesta kiinnostuneiden jäsentemme kannattaa ilmoittautua Energiaseminaariin, joka järjestetään helmikuussa. Tapahtuma järjestetään turvallisesti virtuaalisena.
