Tuttu sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on vain osin totta digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Alkuun on hyvä miettiä kehitysprojektin tavoitteita, kohderyhmiä ja niin edelleen, mutta liian tiukkaan ei suunnitelmia kannata naulata kiinni. Ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä selkiytyy kehitysprojektin aikana. Muuten voi käydä niin, että luulee tarvitsevansa housut, mutta tarve onkin paita. Parempi on lähteä liikkeelle tunnistamalla, että tarvitsee vaatekappaleen ja antaa ratkaisun kehittyä oikeaan suuntaan projektin aikana. Niin sanotuissa ketterissä kehitysprojekteissa ja digikehittämisessä myös matka on tärkeä ja lopputulos tarkentuu koko ajan matkan edistyessä. Lopputulos on parempi, jos tuotos ja keinot siihen pääsemiseksi saavat elää. Rakenna talo ja talossa huone kerrallaan Kehitystyössä pääsee parempaan lopputulokseen sekä minimoi riskit, kun kehittää pienin askelin. Pienten askelien ottaminen on nopeampaa ja halvempaa: jos tulee harha-askel, voi helpommin ja edullisemmin tarkistaa suuntaa. Digiprojekteissa mennään yleensä metsään, jos tekniikka on projektin pääasia. Pienin, mutta jatkuvin askelin kehittäminen parantaa projektin hallittavuutta. Samalle se mahdollistaa asiakaspalautteen hyödyntämisen kehittämistyössä. Kerralla valtavan loikan kerrallaan ottaminen voi osoittautua mahdottomaksi. Vinkit pienten askelien kehitystyöhön: Älä rakenna kerralla koko lähiötä vaan talo ja talossa huone kerrallaan Muista vaiheittaisen kehittämisen logiikka: pieniä ja nopeita askelia isojen harppauksien sijaan. Lähde liikkeelle tärkeimmästä ja tärkeimmän tärkeimmistä: asiakkaalle oleellisimman ”ongelman” ratkaisemisesta. Siirry prioriteettilistalla eteenpäin seuraavaksi tärkeimpään. Mieti seuraavat askeleet: Paranna jo olemassa olevaa Luo uutta askelittain priorisointijärjestyksessä (järjestys voi ja saa elää). Digiprojekteissa mennään yleensä metsään, jos tekniikka on projektin pääasia. Kannattaa muistaa, että toimiva tekniikka mahdollistaa, mutta hyvät sisällöt ja käyttäjäkokemus ratkaisevat palvelun menestyksen. Mitä tehdään, kenelle ja MIKSI? Digikehittämisessä erittäin tärkeää on miettiä mitä ollaan tekemässä, kenelle ja miksi. Siten varmistetaan haluttu lopputulos, jonka asiakkaatkin löytävät omakseen. Kannattaa suhtautua kriittisesti omiin kehitysideoihin, sillä kukaan ei halua huvikseen käyttää yhtäkään mobiilisovellusta tai muuta digitaalista palvelua. Käyttöön on aina jokin syy. Syyn ymmärtämiseksi pitää asettua asiakkaan ja potentiaalisen palvelun käyttäjän saappaisiin. Alkuun kannattaa pohtia: Mitä digitaalisuudella meidän yrityksessä tavoitellaan? Työn tehostamista vai ns. turhien yhteydenottojen vähentämistä? Vai parempia asiakaspalveluita? Kenelle olette tekemässä, mitä olette tekemässä ja miksi? Minkä asumisen arkipäiväisen ongelman haluatte ratkaista ja luoda asiakasta aidosti hyödyttävän uuden palvelun? Ja MIKSI asiakas käyttäisi tuota palvelua? Millä projektin tuloksia mitataan? Ensiaskeleet digipolulla Ensimmäiseksi ei ehkä kannata lähteä tekemään isoa digikehitysprojektia omin voimin vaan hyödyntää jo olemassa olevia asumisen digipalveluita. Helppoja ensiaskeleita digitalisaation tiellä on hyödyntää helposti käyttöön otettavia, omille asiakkaille sopivien ja kustannustehokkaiden digipalveluita. Nopeinta ja helpointa on ottaa käyttöön asukaskyselyihin Talokysely.fi. Taloyhtiösivuille taas saa näppärästi sisältöä Asumisen tietopankista. Kukapa haluaa käyttää taloyhtiösivuja, joissa ei ole juuri mitään luettavaa tai jossa on vanhentunutta tietoa? Helposti ja nopeasti käyttöönotettavilla valmisratkaisuilla saatte kokemuksia digipalveluiden hyödyntämisestä omassa liiketoiminnassa ja voitte ”opettaa” asiakkaitanne digipalveluihin. Samalla saatte arvokasta palautetta asiakkailta siitä, miten he kokevat asumisen digipalvelut käytännössä.
