Lausunnot

Lausunnossa on käyty perusteellisesti läpi huoneistotietojärjestelmän n. HTJ2-kehitysvaiheeseen liittyviä lakimuutoksia sekä niiden vaikutuksia taloyhtiöihin, isännöintiin ja alaan laajemmin.

Isännöintiliitto kannattaa kiertotalouden edistämistä, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä jätteiden tarkempaa määrittelyä. Lakiuudistus nostaa kierrätysasteita ja erilliskeräysvelvoitteet yhdentyvät, jolloin myös jätelajit yhdenmukaistuvat valtakunnallisesti. Tämä on tärkeä uudistus ja lakiuudistuksen tavoite hiilineutraaliuden sekä ympäristöystävällisyyden parantamisesta ovat ehdottoman kannatettavia. Isännöintiliitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota asumiskustannusten nousuun, jota uudet jätemaksut väistämättä tuovat. Pienet taloyhtiöt joutuvat laajentamaan jätepisteitään, mikä pitää ottaa huomioon neuvonnassa ja mahdollisissa avustuksissa. Myös kuljetusten kilpailutuksissa täytyy katsoa kotitalouksien etua.

Strategiassa tulisi vielä nykyistä enemmän painottaa olemassa olevassa rakennuskannassa tehtävien energiatehokkuustoimien ja -remonttien merkitystä. Ilman mittavia energiatehokkuustoimia ja -remontteja olemassa olevassa rakennuskannassa asumisen sektorilla on mahdotonta päästä hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Asuntokanta uudistuu noin 1-2% vuosivauhdilla, joten pelkästään energiatehokkaalla uudisrakentamisella tavoitteisiin ei päästä.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä olemassa olevassa rakennuskannassa tärkeää on valtion pitkäjänteinen tuki energiaremonteille, rahoituksen saatavuuden varmistaminen sekä ARA-tukien, valtion takausjärjestelmän uusimisen että pankkien vihreän lainoituksen avulla sekä matala kynnys hankkeiden toteuttamiselle eli hyvät tuki- ja neuvontapalvelut sekä materiaalit. Alan koulutuspohjan parantaminen, eli vastuullisuus- ja energiatehokkuusteemojen nostaminen kiinteistöalan ammattilaisten kouluttamisessa, luovat myös pohjaa vihreälle siirtymälle.

Kannatamme yritysvastuusääntelyn tavoitetta lisätä ihmisoikeuksien kunnioittamista ja ympäristönsuojelua ja sitä, että erityisesti suuret kansainväliset yritykset ottaisivat yhä enemmän huomioon toiminnassaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Vastuullisuuden lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla on tärkeää ja haluamme olla mukana edistämässä sitä.

Suomen Isännöintiliitto ry katsoo, että yritysvastuuta koskeva lainsäädäntö olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa ja valmistella ensisijaisesti EU-tasolla. Kansalliset resurssit tulisi suunnata EU-tason sääntelyyn vaikuttamiseen sekä neuvontatoimiin, jolla voidaan tukea yritysvastuun toteutumista vapaaehtoisesti myös niissä yrityksissä, jotka eivät yritysvastuulainsäädännön ja sanktioiden piiriin kuulu.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan luonnos on kokonaisuudessaan hyvin tehty ja pääasiassa muutokset sekä perustelut ovat kattavat. Haasteena on tietyt vaikutusarvioihin liittyvät epävarmuudet, joiden poistaminen ilman jonkinlaista käytännön kokeilua ei liene mahdollista.

Isännöintiliiton lausunto hallituksen esityksestä laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta, lausuntopyynnön diaarinumero: VN/5199/2019 Kannatamme esitystä pääosin tai kokonaan, taikka meillä ei ole esityksestä...

Isännöintiliitto kannattaa uudistuksen mukanaan tuomaa kehitystä KIRA-alan digitalisaatioon ja tietojen yhteen toimivuuteen sekä tietomallimuotoisuuteen liittyen. Isännöintiliitto kokee kuitenkin tärkeänä, että valtakunnallisten tietojärjestelmähankkeiden kehityksessä otetaan riittävällä tasolla huomioon rinnakkaiset hankkeet, kuten huoneistotietojärjestelmä HTJ. Olisi tärkeää, että eri järjestelmien tietojen yhteensovittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta, eikä tiedon jakaminen ja päivittäminen aiheuttaisi manuaalista työtä. Isännöintiliiton mukaan on huolehdittava erityisesti siitä, että samaa tietoa ei täydy lisätä useaan eri järjestelmään.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (SM064:00/2015)

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tupakkalain muuttamisesta

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan ongelma on pääasiassa kulutusluottojen kautta velkaantumisessa eikä niinkään asumiseen liittyvissä luotoissa. Isännöintiliitto pitää erityisen tärkeänä, että korjaukseen tarkoitettuja asuntoyhteisöluottoja ei rajata. Käytännössä korjauslainan määrä suhteessa vakuuksiin on 50 prosenttia, mutta se voi tarvittaessa olla myös 70 prosenttia. Korjaustarpeiden kasvu on lähivuosina merkittävää muun muassa rakennusten energiatehokkuusvaatimusten mahdollisen kiristymisen myötä. Isännöintiliiton selvitysten mukaan taloyhtiöiden haasteet korjausrahoituksen saamiseen ovat kasvaneet. Tämä huomioiden on tärkeää, ettei mahdollinen uudiskohteita koskeva rajaus entisestään vaikeuta korjausten rahoittamista. Valtion on myös syytä pohtia uusia keinoja mahdollistamaan taloyhtiöiden korjaushankkeita ja rahoituksen saamista esimerkiksi asuntoyhteisöiden takauslainajärjestelmän uudistamisella sekä kotitalousvähennyksen laajentamisella osakkaille koskemaan myös taloyhtiöiden korjaushankkeita.