Medialle

Pitkän ja lämpimän syksyn jälkeen ensimmäinen kunnon lumisade aiheuttaa hetkellisesti talvikaaoksen. Mikäli taloyhtiössä ei ole ajoissa mietitty talvikunnossapitoa kuntoon, nyt on jo kiire. Taloyhtiöllä on kuitenkin aina vastuu kiinteistön turvallisuudesta, jos jotain sattuu.

Liian monessa taloyhtiössä halutaan pitää vastike mahdollisemman matalana eikä yhtiövastiketta nosteta tarpeeksi edes vastaamaan kulujen yleistä vuosittaista nousua. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan taloyhtiöiden puskureita kerätään vähemmän kuin edellisvuonna, mikä on huolestuttava suunta.

Asumistaidot ovat nykyään monella asukkaalla hukassa. Ilmatäytteiseen kylpyammeeseen menee vettä mallista riippuen noin 150–250 litraa, mikä on iso määrä. Tämän vuoksi huoleton toiminta voi pahimmillaan johtaa vesivahinkoon. Tärkeää on muistaa tuotteen ohjeiden mukainen tyhjennys heti kylvyn jälkeen.

Ilmaston lämpeneminen johtaa esimerkiksi rankkasateiden ja tulvariskien lisääntymiseen suurimmassa osassa maailmaa. Suomessa esimerkiksi pienten vesistöjen rankkasadetulvien ja kaupunkien hulevesitulvien ennakoidaan kasvavan. Osana ilmaston muuttumista myös myrskyt muuttuvat rajummiksi, mikä voi lisätä myrskytuulien aiheuttamien vahinkojen määrää. Tällaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös kiinteistövakuutuksista käsiteltävien luonnonilmiövahinkojen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään.

Korjausvelka on Suomessa todellinen ongelma. Isännöintiliiton tuoreen Talousbarometrin mukaan 38 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on keskimäärin tehty liian vähän korjauksia. Yleisin syy tähän on osakkaiden haluttomuus edistää taloyhtiöiden remontteja.

Mediassa on paljon uutisoitu, että häädöt ovat tilastojen mukaan kasvaneet huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Isännöinnissä ilmiö on huomattu ja etsitty ratkaisuja, jotta häädöiltä voitaisiin välttyä. Yksi hyväksi havaittu keino on nopea puuttuminen vuokrarästeihin, jolla säästetään sekä rahaa että vähennetään inhimillistä kärsimystä. Ylivoimaisesti suurin syy häätöihin ovat vuokrarästit.

Kaikista taantuvimmilla alueilla on jo tällä hetkellä taloyhtiöitä, joita ei taloudellisesti ajateltuna kannattaisi korjata, sillä alueen asunnoille ei ole näköpiirissä kysyntää ja taloyhtiössä saattaa jo nyt olla osa asunnoista tyhjiä

Rakennusten lämmitys kattaa yli neljänneksen energian loppukulutuksesta Suomessa. Kaksi kolmasosaa asumisen energiasta kuluu asuintilojen lämmitykseen.

Isännöintialan ammatillisiin koulutuksiin kohdistuu monta hallituksen uudistusta, joiden yhteisvaikutuksena alan osaajapula pahenee merkittävästi. Niin hallituksen ensi vuoden 120 miljoonan euron leikkaukset kuin ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistus rankaisevat aloja, joissa valtaosa opiskelijoista on aikuisopiskelijoita, kuten isännöintialalla.

Isännöitsijöiden mukaan yhä useammalla asukkaalla on puutteita asumisen taidoissa. Eniten väärinkäsityksiä liittyy huoltotöihin eli ei tiedetä, mitkä asiat kuuluvat asukkaalle ja mitkä huoltoyhtiölle. Paljon haasteita liittyy myös ihan perusasumistaitoihin, kuten siihen, mitä viemäreihin saa kaataa tai vessanpönttöön heittää.