Medialle

Korona-kevät on sekoittanut taloyhtiöiden kokousten pitämistä. Nyt monessa yhtiöissä halutaan taas pitää yhtiökokous perinteiseen tapaan paikan päällä, kun Suomen hallitus kertoi rajoitusten lieventämisestä 1.6. alkaen. Kokousjärjestelyissä pitää kuitenkin edelleen huomioida osakkaiden ja isännöitsijöiden turvallisuus.

Taloyhtiöiden korjausrakentaminen täytyy pitää käynnissä koronaepidemiasta huolimatta. Akuuttien kriisitoimenpiteiden lisäksi nyt on tärkeää edistää myös kauaskantoisia tukitoimia, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. 

Isännöitsijät arvioivat nyt taloyhtiön tilanteen ja valmiuden mukaan, miten yhtiökokous järjestetään koronarajoitusten aikana. Kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla, jos taloyhtiön korjaus- tai taloustilanne sitä vaatii ja se on mahdollista osakkaille. Osa siirtää kokoukset suosiolla myöhäisempään ajankohtaan. Asia selviää Isännöintiliiton jäsenilleen tällä viikolla tekemästä kyselystä.

Hallitus on hyväksynyt lakiesityksen, joka velvoittaa taloyhtiöt lisäämään sähköautojen latausmahdollisuuksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja siihen liittyvät velvoitteet tulevat voimaan vuodesta 2021 lähtien. Isännöintiliitto pitää lakia liian tiukkana ja epämääräisenä.

Toisin kuin mediassa on kerrottu, Isännöintiliitto nimenomaan kannattaa kevään yhtiökokouksien pitämistä etäyhteyksien avulla. Kokouksen lykkäämistä kannattaa harkita lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa yhtiön ei tarvitse päättää isoista hankkeista ja osakkailla on isoja vaikeuksia osallistua kokoukseen etäyhteyksien avulla.

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto suosittelevat, että koronaepidemian aikana taloyhtiöt hyödyntävät yhtiökokousten pitämisessä etäyhteyksiä. Taloyhtiöissä kannattaa myös harkita kiireettömien hankkeiden päätöksenteon tai jopa koko yhtiökokouksen siirtämistä myöhempään ajankohtaan.

Taloyhtiöiden huoneistokohtaiset vesimittarit ja kulutukseen perustava laskutus tulevat lokakuussa lain mukaan pakollisiksi. Mitään radikaalia muutosta kuitenkaan ei tapahdu hetkessä. Suomalaiseen asunto-osakeyhtiömalliin hankalasti sovitettava EU:n energiatehokkuusdirektiivi vaatii kansallista poikkeamaa, jotta huoneistokohtainen vesilaskutus toimii taloyhtiöiden arjessa. Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamiselle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti pitkä siirtymäaika, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius.

Isännöinnillä pitäisi olla entistä tehokkaampia keinoja viedä taloyhtiöiden energiatehokkuus- ja muita korjaushankkeita eteenpäin. Keinovalikoimaan tarvitaan muun muassa erilaisia neuvontapalveluja, joista isännöitsijät saavat ajantasaista ja laadukasta tietoa muun muassa energiaremonteista.

Taloyhtiöiden on entistä haastavampaa saada taloyhtiölainaa korjaushanketta varten, ilmenee Isännöintiliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Isännöitsijöiden vastauksista kävi ilmi, että rahoitushaasteet eivät koske vain muuttotappioalueita.

Asuminen on liikkumisen ohella isoin suomalaisten kotitalouksien hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Taloyhtiön hallituksen päätöksillä ja isännöinnin energia-asioiden asiantuntemuksella on iso vaikutus kaikkien asukkaiden hiilijalanjälkeen.