Älyratkaisuja ja perinteisiä kohtaamisia

Odotukset isännöinnin tulevaisuudesta ovat kaksijakoiset: digitaalisuus lisääntyy, mutta laadukkaista peruspalveluista ei pidä tinkiä.

Miltä näyttää isännöinnin tulevaisuus? Mitä alalla voitaisiin tehdä paremmin, ja miten esimerkiksi uudet teknologiat vaikuttavat isännöintiin?

Tällaisiin kysymyksiin Sp-Isännöintipalvelut Oy pyysi vastauksia kyselyssä, joka toteutettiin yrityksen perustamalla parempaaisannointia.fi -sivustolla. Kysely oli suunnattu alan sidosryhmille, ja parhaat ehdotukset palkittiin.

Toimitusjohtaja Ilkka Laitinen kertoo, että yritys halusi virittää avointa keskustelua siitä, miten alaa voitaisiin kehittää parempaan suuntaan.

– Idea lähti siitä, että alan maine on kokenut kolauksen kartelliepäilyjen takia. Kyselyllä halusimme sanoa isännöintialan asiakkaille ja kumppaneille: kertokaa meille, miten ala voisi tarjota parempaa isännöintiä, Laitinen sanoo.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi ensimmäistä kertaa toteutetun kyselyn tuloksia. Samalla pohd­itaan laajemmin, mitä mahdollisuuksia teknologian kehittyminen tarjoaa isännöintityölle ja miten taloyhtiöiden päättäjät toivovat isännöinnin kehittyvän.

Osa haluaa lisää digiä

Laitisen mukaan vastausten laatu oli hyvä, vaikka määrä jäikin toivottua pienemmäksi. Vastaajista vajaa kolmannes oli vuokralaisia, runsas kolmannes osakkeenomistajia ja neljännes hallituksen jäseniä.

– Oli ilo nähdä, että palaute oli äärettömän asiallista. Ainuttakaan epäasiallista kommenttia ei tullut. Tästä on hyvä jatkaa. Tarkoituksemme on toteuttaa kysely uudelleen säännöllisin väliajoin, Laitinen kertoo.

Kolme ideaa palkittiin. Ne liittyivät uusille asukkaille suunnattuun tervetuloa taloon -kirjeeseen, taloyhtiön omiin verkkosivuihin sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen. Kyselyn perusteella toiveet isännöintiä kohtaan ovat hyvin kaksijakoiset. Puolet haluaa lisää teknologiaa ja etäpalveluja isännöinnin tueksi, puolet taas kannattaa perinteistä mallia: paikallista palvelua ja lähitapaamisia.

– Kaksijakoisuus on alalle haaste. Itse olen perinteisen paikallisen isännöinnin kannattaja. Palveluja on kuitenkin pakko viedä myös sähköiseen muotoon. Maailma menee vauhdilla eteenpäin, ja sähköiset palvelut nopeuttavat ja helpottavat isännöitsijöiden työtä, Laitinen pohtii.

Moni toive liittyy tiedonkulkuun

Kyselyssä 20 prosenttia vastaajista halusi parempia sähköisiä palveluita, kuten isännöintisovelluksia, chat-palvelua ja

talokohtaisia verkkosivuja. 25 prosenttia toivoi ennen kaikkea parempia peruspalveluja, kuten sujuvaa hallintoa ja kasvokkaisia tapaamisia.

14 prosenttia kehittäisi tiedottamista taloyhtiön asioista, 11 prosenttia toivoi isännöitsijän olevan paremmin tavoitettavissa. Joidenkin vastaajien toiveissa oli paikan päällä säännöllisesti päivystävä isännöitsijä.

Sp-Isännöintipalvelut selvittää parhaillaan, miten kehitysideoita voitaisiin heillä toteuttaa. Yritys on avaamassa keväällä 2022 uuden verkkopalvelun, joka korvaa aiemmin käytössä olleet useat erilaiset isännöinnin ja kirjanpidon sähköiset palvelut.

– Palveluvalikoima laajenee. Hallituksen jäsen voi nähdä palvelun kautta esimerkiksi taloyhtiönsä saunavuorot, autopaikat, yhtiön laskut ja pankkitilin saldon tai tehdä lisäavaintilauksen, Laitinen kertoo.

Esiin nousseet ehdotukset liittyvät pitkälti isännöitsijän ja taloyhtiön väliseen tiedonkulkuun ja hallintoon. Yksi näkökulma, joka kyselyssä jäi uupumaan, on teknologian tarjoamat mahdollisuudet kiinteistönhuollolle ja esimerkiksi energiansäästölle.

– Uskon, että tässäkin mielessä teknologia tulee isännöinnin avuksi. Asumisen kustannukset nousevat, joten osakkaiden kiinnostus esimerkiksi energian­kulutuksen seurantaa kohtaan nostaa varmasti päätään, Laitinen sanoo.

Teknologia isännöinnin avuksi

KIRAHubin toimitusjohtaja Teemu Lehtinen näkee teknologiassa paljon mahdollisuuksia niin taloyhtiöiden asukkaille

mahdollistettavissa palveluissa kuin kiinteistönhuollossakin.

KIRAHub on kiinteistö- ja rakentamisalan yleis­hyödyllinen yhdistys, joka edistää kestävää digitalisaatiota asumisessa ja rakennetussa ympäristössä. Isännöintiliitto on edustettuna sen hallituksessa.

Monet teknologiat ovat lähempänä kiinteistö­huoltofirmojen kuin isännöintiyritysten tonttia, mutta niistä voi olla hyötyä myös isännöitsijälle. Lehtinen ottaa esimerkiksi ennakoivan huollon. Säännöllisen seurannan ja seurantatiedon avulla kiinteistöä voidaan huoltaa ja kehittää taloudellisesti järkevällä tavalla.

Avainasemassa ovat älyteknologia ja digitaaliset tiedonhallinnan järjestelmät.

– Kun otetaan digitaalisesti haltuun, mitä rakennus on syönyt ja missä kunnossa sen eri osien tulisi olla, pitkän tähtäimen suunnittelu helpottuu, Lehtinen kuvailee.

Apuna voivat olla esimerkiksi sensorit, jotka mittaavat ilmanvaihtoa, sisälämpötiloja, märkien tilojen kosteutta tai vedenkulutusta. Esimerkiksi DNA:n Wattinen-palvelu optimoi kerrostalon lämmitystä asuntojen pattereihin asennettavien älytermostaattien avulla. DNA lupaa jopa 30 prosentin säästöt energiankulutuksessa.

– Lämpötiloja ja kulutusta seuraamalla voidaan helpommin havaita myös lämpövuotoja ja reagoida niihin, Lehtinen sanoo.

Ennakoivan huollon perusajatuksena on Lehtisen mukaan siirtyä ”reaktiivisesta proaktiiviseen” kunnossapitoon. Ei enää mappikaupalla paperisia piirustuksia ja raportteja, vaan sähköinen ja päivittyvä järjestelmä, josta löytyvät kaikki tarvittavat tekniset tiedot rakennuksen osista sekä niiden kunnosta ja elinkaaresta.

– Sensorit voivat lähettää mittaustietoa säännöllisesti tietojärjestelmään, joka puolestaan lähettää isännöitsijälle ilmoituksen, kun tietty raja-arvo ylittyy vaikkapa kosteusmittauksissa, Lehtinen havainnollistaa.

Älylukot mahdollistavat palveluja

Lehtisen mukaan älyteknologia mahdollistaa myös palvelullistumisen taloyhtiöissä. Palvelullistuminen on megatrendi, jossa perusajatus on, että kuluttajille tarjotaan yksittäisten tuotteiden tai palveluiden sijaan kokonaisratkaisuja. Lehtinen pohtii, voisiko asumisen ”palveluekosysteemien” mahdollistaminen olla tulevaisuudessa osa isännöitsijän palvelupalettia.

– Isännöitsijät voisivat esimerkiksi tarjota taloyhtiöille palveluiden sähköistä markkinapaikkaa, jonka kautta yksittäinen osakas voisi helpommin tilata vaikkapa sähköasentajan tai siivoojan palveluita silloin, kun työ kuuluu asukkaan kunnossapitovastuulle.

Tällaisen palveluekosysteemin avainteknologiana Lehtinen pitää älylukitusta. Asuntojen ulko-ovien älylukitus mahdollistaa, että erilaiset palveluntarjoajat, kuten pakettikuriiri, ruokalähetti tai sähköasentaja,voidaan päästää asuntoon, vaikka ketään ei olisi kotona.

– Järjestelmä voidaan rakentaa niin, että sisäänpääsy tapahtuu valvotusti ja turvallisesti.

Palveluekosysteemin avaintekno­logiana Lehtinen pitää älylukitusta.

Kolmanneksi Lehtinen nostaa viestinnän isännöitsijän ja taloyhtiön välillä. Monet taloyhtiöt viestivät jo sujuvasti sosiaalisen median eri kanavissa, mutta Lehtisen mukaan isännöitsijöillä on kehitettävää tiedolla johtamisessa. Sillä tarkoitetaan oikeaan ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

– Sähköisessä viestinnässä isännöitsijä voi esimerkiksi kerätä tietoa siitä, miten viestintä eri kanavissa menee perille. Onko esimerkiksi julkisivuremontin viikkotilannetta koskeva viesti tavoittanut osakkaat, onko viesti avattu ja kauanko sen lukemiseen on käytetty aikaa?

Lehtinen huomauttaa, että taloyhtiöillä on iso rooli ilmastotalkoissa, ja energiaremonttien mahdollisuuksiin liittyvä viestintä on pitkälti isännöitsijöiden käsissä.

– Isännöitsijäkenttä voisi ottaa tässä vielä kannustavamman roolin. Voitaisiin miettiä uusia tapoja, miten esimerkiksi energia-asioista raportoidaan yhtiökokouksissa.

Useiden taloyhtiöiden hallituksissa Varsinais-Suomessa toimiva Mika Artesola arvioi, että osa talo­yhtiöistä kaipaa isännöinniltä lisää digitaalisia palveluja. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki taloyhtiöt eivät ole diginatiivien asuttamia älytaloja. Hallituksissa istuu enimmäkseen iäkästä väkeä, jolle uudet teknologiat eivät ole välttämättä tuttuja. Isännöinnin on vastattava myös heidän tarpeisiinsa.

– Tällä hetkellä tuntuu, että digitalisaatiota levitetään kaikkialle riippumatta siitä, onko yhtiöissä siihen osaamista ja kiinnostusta.

Artesola toivoo isännöintiyrityksiltä ennen kaikkea hyviä peruspalveluja. Lisäksi hän korostaa ”ihmis­keskeistä kohtaamista” asiakkaiden kanssa.

Elämänmeno taloyhtiöissä moninaistuu. On maahanmuuttajia, reissutyöläisten majoitukseen muutettuja perheasuntoja, Airbnb-vuokrausta. Kun talossa oleskellaan eri vuorokaudenaikoihin, syntyy herkästi kiistaa esimerkiksi melusta.

– Isännöitsijä joutuu toimimaan monenlaisten ihmisten kanssa, joten työssä korostuu taito kohdata ihmisiä. Voisiko tätä puolta huomioida paremmin alan koulutuksessa?

Teemu Lehtisen mukaan terve kriittisyys uusia teknologioita kohtaan kannattaa säilyttää.

– On aina riski olla ensimmäisenä kokeilemassa uutta. Esimerkiksi erilaisten digitaalisten palvelujen yhteentoimivuus kehittyy koko ajan. Kannattaa seurata, miten markkina kehittyy.

Teksti Janne Laitinen Kuvat Jarkko Mikkonen

Älykodin laitteet voivat hyödyttää myös yhtiötä

Yhä useampi taloyhtiön asukas varustaa asuntoaan erilaisilla älykodin laitteilla: älylukoilla, -valaisimilla tai esimerkiksi energiankulutusta optimoivilla termostaateilla.

Osa laitteista on sellaisia, joita asukas voi ostaa ja asentaa vapaasti. Osaan taas vaaditaan talo­yhtiöltä muutostyölupa, jolloin asia tulee usein myös isännöitsijän tontille. Esimerkiksi jotkut äly­lukot voi asentaa olemassa olevaan lukkopesään niin, että taloyhtiön yleisavain käy edelleen lukkoon. Jotkut älylukot taas edellyttävät lukkopesän vaihtamista ja taloyhtiön lupaa, koska lukot ovat yhtiön kunnossapitovastuulla.

Älykotikehitys haastaa isännöintialaa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden tehdä taloyhtiön kannalta järkeviä ratkaisuja, sanoo KIRAHubin toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Esimerkiksi kun patterit ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla, asukkaalta puuttuu kannustin asennuttaa älytermostaatit omalla kustannuksellaan asuntoonsa.

– Isännöitsijöiden kannattaa ottaa tällaisia teknologioita kohtaan kannustava ote, jotta saadaan aikaan taloyhtiön etua palvelevia ratkaisuja, Lehtinen sanoo