Asunto-osakeyhtiölaki vaatii uudistamista

Isännöintiliiton tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on selvittää asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita. Maailma on muuttunut kahdeksassa vuodessa.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistettiin perusteellisesti vuonna 2010. Kuten aina, lakiin jäi valuvikoja, jotka paljastuvat vasta kun lakia sovelletaan käytännön tilanteissa. Sen lisäksi maailma on muuttunut.

– Esimerkiksi Airbnb:n kaltaista lyhytaikaista vuokraustoimintaa ei käytännössä ollut, kun nykyistä lakia säädettiin, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Tommi Leppänen.

Hänen mielestään suurimmat valuviat liittyvät taloyhtiön hallinnon kehittymiseen – tarkemmin siihen, että nykyinen lainsäädäntö ei edistä hyvän hallinnon kehittymistä taloyhtiöissä. Nykyinen laki olettaa asunto-osakeyhtiöt liian samanlaisiksi, vaikka todellisuudessa toimintaedellytykset ja käytännöt eroavat paljon yhtiön koon mukaan. Esimerkiksi osakkaan tiedonsaantioikeuden turvaaminen on isossa ja pienessä taloyhtiössä eri asia.

– Pitäisi määritellä, miten isompien ja pienten taloyhtiöiden velvollisuudet eritellään.

Näin Asoy-laki on kehittynyt:

2009 hallituksen
esityksen valmistelu

2010 tuli voimaan
nykyisen AOYL

2014 oikeusministeriö
selvitti vaikutuksia

Viestintäsuosituksen
laadinta 2015

Taloyhtiön hyvä
hallintotapa -suositus 2016

Kysely suositusten
vaikutuksista 2018

Työryhmä ”isännöinti
lakisääteiseksi?” 2018

Asrek-hanke muuttaa
lakia huoneistotietojärjestelmän
kannalta

Purkavan lisärakentamisen
lakimuutos läpi
tänä vuonna.

Isännöitsijät pääsevät ääneen

Isännöintiliitto selvittää asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita tänä vuonna jäsenistä koostuvan 15-henkisen työryhmän
avulla. Selvitystyön pohjaksi on tehty jo kysely, johon vastasi 34 isännöitsijää. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että lakiin tarvitaan muutoksia. Esimerkiksi jälkiasennetun hissin huoltokustannusten jako ei ole toteutunut reilusti. Hissin asentamisesta maksavat vain niiden porrashuoneiden osakkaat, joihin hissi asennetaan, mutta huoltokustannukset ovat jääneet kaikkien maksettavaksi.

– Tätä olisi selvennettävä. Onko nykyinen ratkaisu toimiva ja onko tarvetta muutoksille, Leppänen sanoo.

Myös jo mainittu Airbnb-toiminta on aiheuttanut jäsenille päänvaivaa.

– Nykyisin voidaan vedota luovuttamisoikeuteen. Asiaa voisi selvittää ottamalla maailmalta mallia ja seurata keskusteluja.

Viime vuotisen työryhmän jäsenet toivoivat myös isännöitsijän pätevyyden säätelemistä lailla. Isännöintiliitto ajaa lakiin myös kunnossapitotarveselvityksen vähimmäisajan pidentämistä nykyisestä viidestä kymmeneen vuoteen. Lisäksi edellytys olisi, että selvitys olisi asiantuntijan tekemä.

– Asia on merkityksellinen myös osakkaan tiedonsaantioikeuden kannalta. Näin tärkeä selvitys ei voi olla pelkkä ruutupaperi, Leppänen sanoo.

Lain muuttaminen on pitkä prosessi

Isännöintiliitto on toimittanut oikeusministeriölle jo näkemyksiä muutostarpeista ja jatkaa selvitystyötä työryhmän avulla.

– Nyt tehdään pohjatyötä seuraavaa hallituskautta varten. Oikeusministeriö jakaa sitten aikaansa eri lain valmisteluja
varten. Tarvetta arvioidaan nyt ja mahdolliset lakimuutokset ovat ajankohtaisia seuraavalla hallituskaudella.