Takaisin Isännöintiliitto : Isännöinti-lehti : Korjaukset&remontit : Kirkkautta julkisivuun Kirkkautta julkisivuun Isännöinti-lehti: 4/2022 Julkaistu: 7.9.2022 Muokattu: 9.9.2022 As Oy Tammelan Keskus voitti Julkisivuremontti 2021 -kilpailun toisen palkinnon. Kuvassa Pirkanmaan Ammatti-isännöinti Oy:n Mika Kuhalampi ja hallituksen puheenjohtaja Riitta Vähätalo. As Oy Tammelan Keskus paransi julkisivuremontin yhteydessä myös energiatehokkuuttaan. Hyvän suunnittelun ja valvonnan ansiosta lisä- ja muutostöiden osuus jäi poikkeuksellisen pieneksi. Tamperelaisen As Oy Tammelan Keskuksen vuonna 2020 tehty julkisivuremontti onnistui kiitettävästi. Aikataulu ja budjetti pitivät ja lopputulos oli talon asukkaille mieleen. Osapuolten hyvä yhteistyö ja tiivis kommunikaatio vaikuttivat ratkaisevasti hankkeen onnistumiseen. Vuonna 1973 valmistuneen talon julkisivu oli huoltomaalattu vuonna 1993. Tarpeet uuteen korjaamiseen nousivat 2010-luvun yhtiökokouksissa säännöllisesti esille. Vuodesta 2014 alkaen tehtiin ensin kuntotutkimus ja sitten hankesuunnittelu. Toimeen tartuttiin vuonna 2019, kun yhtiökokous valitsi hallituksen esityksen mukaan kolmesta korjausvaihtoehdosta sopivimman. Siihen kuului julkisivuremontin osalta lämpörappaus ja sadan millimetrin lisäeristys. Arkkitehti- ja rakennesuunnittelun kumppaniksi valittiin A-insinöörit, joka oli tehnyt myös hankesuunnitelman yhteenvedon yhtiökokoukselle eri toteutusvaihtoehdoista. Yritys vastasi myös rakennuttajana urakan kilpailutuksesta. Joka seitsemäs euro tulee ARA:lta Julkisivuremontin lisäksi päädyttiin parantamaan talon lämmöneristyksiä, koska tehdyissä selvityksissä oli havaittu, että kevyt huoltomaalaus ei enää ollut teknisesti sopiva korjausvaihtoehto. Myös talon ulkonäkö paranee lämpörappauksella enemmän kuin pelkällä maalauksella. Vastaavanlainen remontti tehtiin muutama vuosi aiemmin naapuritalossa ja jo silloin arvioitiin, että Tammelan Keskuksessa tehdään samoin. Iso vaikutus oli myös sillä, että ARA myöntää energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin avustuksia. − Korjauksessa talon E-luku parani enemmän kuin avustus vaatii eli 207:sta 116:aan. Parannusta kertyi siis 44 prosenttia. Aralta on tulossa 115 000 euroa, Pirkanmaan Ammatti-isännöinti Oy:n isännöitsijä Mika Kuhalampi kertoo. Pelkkää julkisivuremonttia ei kannata Kuhalammen mukaan tehdä, vaan siihen on aina syytä liittää kattava energiatehokkuuden parantaminen. Tämä jo siksi, että pelkkä julkisivuremontti riittää harvoin ARA-avustuksen saamiseen. Kun remonttiin ryhdytään, kannattaa tehdä isompi kokonaisuus kerrallaan. Avustuksen suuruuteen vaikuttivat myös aiemmin tehdyt remontit, kuten vesikaton, ulko-ovien ja ikkunoiden uusinnat sekä julkisivuremontin jälkeen asennettu poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä ja maalämpöjärjestelmä. Suunnitelmissa on vielä aurinkopaneeleiden asennus talon katolle sekä taloyhtiöön kuuluvan kauppakiinteistön kylmälaitteiden lauhdelämmön hyödyntäminen. − Olemme erittäin tyytyväisiä tähän kokonaisuuteen, sillä energiaremontti maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin, Tammelan Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Vähätalo sanoo.Kellertävän harmaa julkisivu sai uuden värityksen, jossa kirkas punainen toimii tehostevärinä. Suunnittelijan ja hallituksen yhteispeliä Suunnittelija ja taloyhtiön hallitus tekivät tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan. − Hankkeen rakennesuunnittelija Asta Jämsen on aivan erinomainen. Hän teki meille sellaiset korjaustyöselostukset, että kaikki hallituksen jäsenet ymmärsivät niitä. Hallituksessa meillä on toisaalta erikoisosaajia, kuten talotekniikan ja laskennan asiantuntija sekä useita moniosaajia, Vähätalo sanoo. Jämsen kertoo, että A-insinööreissä kiinnitetään paljon huomiota siihen, että taloyhtiötä pidetään hankkeen kaikissa vaiheissa ajan tasalla. − Teemme suunnittelun tiiviissä yhteistyössä taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin kanssa, ja esittelemme suunnitelmia taloyhtiölle hankkeen eri vaiheissa, Jämsen sanoo. Suunnittelua varten A-insinöörit kuvasi talon dronella. Kuvien perusteella talosta tehtiin pistepilvi, josta muodostettiin kolmiulotteinen malli arkkitehtuurisuunnittelun pohjaksi. Urakka oli välillä rankkaa aikaa talon asukkaille, koska työmaalta tuli likaa taloon eikä pihaa voinut käyttää. Koronan vuoksi työmaakokoukset pidetiin etänä. Yksi huoli olivat pressut, jotka välillä repeilivät kovalla tuulella. − Hallituksen jäsenet olivat koko ajan ja monella tavalla kiinni remontin arjessa, Vähätalo kertoo. Selkeä työnjako Taloyhtiön hallituksen rooli oli koko urakan ajan poikkeuksellisen aktiivinen. Hallituksen jäsenet kiersivät viikoittain työmaalla ja vertasivat työn etenemistä korjaustyöselostukseen. Jos kysyttävää ilmeni, asiat otettiin esille seuraavassa työmaakokouksessa. − Esimerkiksi elementtien kiinnitykset tutkimme hyvin tarkkaan, että ne tehtiin suunnitelmien mukaan, Vähätalo kertoo. Isännöitsijän tehtävänä oli hoitaa hankkeen hallinnolliset asiat, kuten kokousjärjestelyt, rakennusluvat ja laskutrafiikki. Kaikki tekniset asiat päätettiin taloyhtiön hallituksen ja suunnittelutoimiston välillä. Isännöitsijä Kuhalampi kiittää hallitusta syvällisestä paneutumisesta urakkaan. − Hallituksella on teknistä osaamista, ja he tutustuivat syvällisesti remonttiaineistoon. He osasivat vaatia urakoitsijoilta sen, mitä sopimusasiakirjoissa oli. Isännöitsijälle tämä on hyvä asia, koska isännöitsijä voi silloin keskittyä urakan hallinnollisiin asioihin, Kuhalampi sanoo. Vähätalo korostaa myös valvojan roolia urakassa. − Rakennuttaja Eminenssin Jari Rantanen otti koko urakan hyvin asiakseen. Hän kävi työmaalla vähintään kerran viikossa ja otti runsaasti valokuvia, joista näimme työmaakokouksissa, miten urakka etenee. Yhteistyö sujui hankkeen kaikkien osapuolien välillä. − Kemiat toimivat, ja kaikki osapuolet puhuivat koko urakan ajan samaa kieltä. Välillä kyllä korotettiin ääntä, mutta sekin oli asiaa ja lopulta aina naurettiin yhdessä, Vähätalo muistelee.As Oy Tammelan Keskus rakennettu: 1973 julkisivu- ja energiaremontti eli lämpörappaus, lisäeristys, poistoilman lämmön talteenotto, maalämpölaitteisto. remonttiaika: julkisivuremontti maalis-marraskuu 2020 energiatehokkuuden paraneminen (E-luku): 207 → 116 kustannukset: julkisivuremontti 640 000 euroa ja energiaremontti 219 000 euroa ara-avustus: 115 000 euroa isännöinti: Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy Teksti: Jukka Nortio Kuvat: Olli-Pekka Latvala, A-Insinöörit ja Marjo Lalli