15-vuotias Isännöintiliitto on yhteistyön edistäjä

Isännöintiliitto täyttää 15 vuotta tänä vuonna. Juhlavuoden teema, yhteistyö, oli myös alun perin yksi liiton tärkeimmistä tavoitteista.

Vuoden 2004 lopussa kolme kiinteistöalan järjestöä: Suomen Isännöitsijäliitto, Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt ry KIHO ja Isännöinti­yritysten liitto, yhdistyivät Isännöintiliitoksi. Näin saatiin yhtenäinen verkosto ja lisää voimaa ajaa yhteisiä etuja. Päämääränä oli edistää isännöinnin kehittymistä, parantaa toimintaedellytyksiä ja kehittää koko kiinteistöalaa yhdessä.

– Toimilla haluttiin varmistaa ammattitaitoisen isännöinnin saatavuus. Samalla alettiin ensi kertaa puhua isännöinnistä, jota tuottaa organisaatio, kun ennen oli puhuttu pelkistä henkilöistä eli isännöitsijöistä, muistelee vuosina 2006–2010 Isännöintiliiton puheenjohtajana toiminut Mikko Peltokorpi.

Jäsenet kehittivät jäsenpalveluja

Alussa jäsenet saivat liitosta tietoa postitse ja pian myös sähköpostitse sekä verkkosivujen kautta. Kotitaloa edeltänyt Kehittyvä kiinteistö -lehti toimi isännöinnin äänitorvena niin jäsenten kuin taloyhtiöidenkin suuntaan. Erilaisissa tapahtumissa koulutettiin jäseniä ja luotiin vuoropuhelua ja verkostoja kiinteistöalan toimijoiden kesken.

Suomen Isännöitsijäliitto oli järjestänyt Isännöintipäiviä 1970-luvulta lähtien, ja vuodesta 2007 lähtien lähdettiin myös kerran kesässä risteilemään Kesäseminaariin Tukholmaan.

– Yksi liiton keskeisistä tavoitteista on aina ollut helpottaa isännöitsijöiden työtä kentällä, kertoo 2010–2014 puheenjohtajana toiminut Jari Porthén.

Noina vuosina pohdittiin jäsenpalvelujen strategisia linjauksia ja alettiin kehittää esimerkiksi asumisen oppaita. Kotitalo-lehti keskittyi helpottamaan hallitustyötä, ja Isännöinti-lehti pureutui isännöinnin ajankohtaisiin kysymyksiin.
Jäsenet osallistuivat kehitystyöhön jo varhain. Jaostoilta kuultiin palautetta ja ideoita uusiin jäsenpalveluihin. Nykyisin perinnettä jatkavat vuosittain valittavat työryhmät.

Työstä jää jälki lakikirjoihin

Isännöintiliitto on vaikuttanut keskeisesti muun muassa vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölakiin, nykyiseen tupakkalakiin sekä huoneistotietojärjestelmän lakeihin.

– Aluksi olimme pieni liitto, jolta ei koskaan kysytty mitään, mutta rooli muuttui, ja nykyisin Isännöintiliiton kantaa kysytään aina, kun jokin asumiseen liittyvä asia on muutoksessa, sanoo pitkän uran Isännöintiliitossa tehnyt Marjut Joensuu.

Kiinteistönpidon ja asumisen arkea on muutettu myös ohjeistuksilla. Esimerkiksi isännöinnin eettiset ohjeet laadittiin yhteistyössä Kiinteistöliiton kanssa. Ohjeistusta tarvittiin liittojen yhdessä koordinoimaa isännöinnin auktorisointijärjestelmää ISA:a varten, mutta samalla niiden toivottiin kohentavan isännöinnin imagoa asiakkaan edun huomioivana toimialana.

Eniten isännöintialalla on muuttunut entisten puheenjohtajien mukaan viestintä ja vuorovaikutus. Peltokorven mukaan Isännöintiliiton mediatyö on tuonut uusia näkökulmia alan keskusteluihin. Vahva viestintä- ja sosiaalisen median paletti on raivannut isännöinnin näkökulmalle jalansijaa suuren yleisön silmissä.

Porthénin mukaan isännöintiyritysten viestinnän korostaminen on tuonut tyytyväisempiä asiakkaita ja jopa uutta liike­toimintaa alalle. Digitalisaatio taas on muuttanut isännöinnin toimenkuvaa. Vuosina 2014–2018 puheenjohtajana toiminut Ilkka Saarinen sanoo, että toimialan muutos näkyy suoraan hänen omalla pöydällään.

– Kun tulin alalle 80-luvulla, työpöydälläni oli puhelin, nyt katselen kahta näyttöä. Aiemmin asiakas saattoi tulla tapaamaan isännöitsijää, nykyisin taas ei edes tarvittaisi kiinteää toimi­paikkaa toimistolle.

Isännöintityön merkitys säilyy

Viime vuosina Isännöintiliitto on voimakkaasti uudistanut jäsenpalvelujaan ja kasvattanut toimintaansa innovatiivisesti. Teini-ikäinen järjestö elää nyt muutoksen aikoja, kun esimerkiksi uusi toimitusjohtaja on aloittamassa.

Peltokorven mielestä yhteistyötä alan toimijoiden kesken olisi mahdollista vielä lisätä. Porthén muistuttaa, että ovet ovat auki myös Eurooppaan. Isännöintiliitto on eurooppalaisen katto­järjestö CEPI:n jäsen, ja sitä kautta meillä on jatkuva yhteys muiden Euroopan maiden isännöintiä edustaviin liittoihin. Yksi asia tuntuu kuitenkin säilyneen isännöintialalla samana:

– Isännöintityö itsessään on edelleen tärkeää. Asiakkaat ovat samoja, ja asumisen arki halutaan sujuvaksi, remontit pitää tehdä ajallaan ja asuntojen arvoa pyritään nostamaan, Saarinen summaa.