Rakennusten energiatehokkuus ja EPBD Rakentaminen ja asuminen kattavat 40 % energiankulutuksesta. Jatkossa rakennusten energiatehokkuutta säätelee EU:n laatima energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Asumisen osuus energiankulutuksessa ja hiilipäästöissä on varsin suuri. EU:n arvion mukaan rakentaminen ja asuminen kattavat 40 % energiankulutuksesta ja tuottavat 36 % kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on EU-tasolla laadittu merkittäviä uudistuksia eri aloille. Taloyhtiöiden ja isännöinnin arkeen näistä muutoksista vaikuttaa eniten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus. EPBD vahvistettiin EU-tasolla toukokuussa 2024. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa tehdä direktiivin edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Energiatehokkuusdirektiivin voimaantulo ja konkreettiset vaatimukset suomalaisille taloyhtiöille tarkentuvat vuosien 2024 ja 2025 aikana. Vaikka Suomi on asumisen päästöttömyyden tavoittelussa hyvässä vauhdissa, tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi ovat edelleen kovat. Keväällä 2023 väläyteltyä pakkoremonttien aaltoa ei silti ole näköpiirissä. Miten lainsäädäntövalmistelu etenee? EPBD:n valmistelun aikana Isännöintiliitto työskenteli yhdessä monien muiden suomalaisten toimijoiden sekä eurooppalaisen CEPI-kattojärjestö kanssa ahkerasti sen puolesta, että direktiiviin saataisiin kansallista liikkumavaraa suunniteltua enemmän. Työn tuloksena direktiivissä saatiin huomioitua alkuperäistä ehdotusta paremmin esimerkiksi kaukolämmön merkitys Suomessa, aurinkoenergian heikompi kannattavuus pohjoisessa verrattuna Keski-Eurooppaan sekä taantuvien alueiden tilanne. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tuli virallisesti voimaan 29.5.2024. Kansallisella tasolla toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kesään 2026 mennessä. Direktiivin vaikutukset suomalaiseen lainsäädäntöön täsmennetään kansallisen toimeenpanon vaiheessa. Konkreettiset lakimuutokset astunevat voimaan Suomessa aikaisintaan vuoden 2026 keväällä. Muutoksia on odotettavissa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin, ja tavoitteena on selkeyttää rakennusten energiatehokkuuden kokonaisuutta uudella lailla. Tavoitteena koko rakennuskannan päästöttömyys 2050 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin keskeinen tavoite on koko rakennuskannan päästöttömyys vuonna 2050. Uudisrakentamisessa päästöttömyyttä tavoitellaan jo kuluvan vuosikymmenen aikana. Direktiivin tavoitteena on: parantaa rakennusten energiatehokkuutta, lisätä uusiutuvan energian käyttöä, tukea liikenteen päästöttömyyttä tukea EU:n energiaomavaraisuutta. Direktiivi asettaa kovat tavoitteet energiatehokkuuden parantamiselle kansallisesti. Olemassa olevan asuinrakennuskannan energiankulutusta pitää vuoteen 2030 mennessä vähentää 16 % verrattuna vuoden 2020 tasoon. 55 % tästä parannuksesta tulee saavuttaa parantamalla heikoimmissa energialuokissa olevia rakennuksia. Tämä tarkoittaa, että rakennusten energiatehokkuutta on parannettava merkittävästi, ja uudisrakentamisessa päästöttömyyttä tavoitellaan jo kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomi on asumisen päästöttömyyden osalta kuitenkin hyvässä muutosvauhdissa. Kaukolämmöllä tuotetaan 86 % suomalaisten kerrostalojen lämmityksestä, ja sen tuotanto muuttuu ennusteiden mukaan lähes hiilineutraaliksi jo kuluvan vuosikymmenen aikana. Sähköntuotanto on Suomessa jo pitkälti päästötöntä. Asuinrakennusten päästöistä 20-40 % muodostuu rakennusvaiheessa ja 60-80 % käytön aikana. Uudis- ja korjausrakentamisen päästöt ratkaistaan pitkälti rakennusmateriaalien kehittämisellä tai kiertotalouden lisääntymisellä. Taloyhtiön roolina on ymmärtää ostaa päästöttömiä ja energiatehokkaita palveluja ja ratkaisuja, olipa kyse sitten lämmityksestä, kiinteistösähköstä, korjausrakentamisesta tai muista palveluista. Jokaisen hankinnan ja korjauksen yhteydessä kannattaa kysyä, miten taloyhtiö voi edistää energiatehokkuutta, päästöttömyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Näiden tavoitteiden avulla mennään oikeaan suuntaan myös direktiivin vaatimusten toteuttamisessa. Taloyhtiön roolina on ostaa päästöttömiä ja energiatehokkaita palveluja ja ratkaisuja, olipa kyse sitten lämmityksestä, kiinteistösähköstä, korjausrakentamisesta tai muista palveluista. Poimintoja direktiivin sisällöstä: Vaatimukset uudisrakentamiselle kovia, mutta linjassa rakennusalan kehityksen kanssa Koko rakennuskannalle tavoitteeksi päästöttömyys 2050 Tarkastelu kansallisella tasolla, ei rakennuskohtaisesti Kannustaminen energiatehokkuuteen, aurinkosähköön, sähköautojen latauspaikkojen, pyörien säilytyspaikkojen ja automaation lisäämiseen Monet vaatimukset olemassa olevalle kannalle toteutettava direktiivin mukaan, kunhan ne ovat teknisesti ja taloudellisesti saavutettavissa. Painetta kansallisille ja EU-rahoitusmalleille Lue lisää esimerkiksi: Apua energiatehokkuuden edistämiseen: Taloyhtiön energia- ja ilmastoasiat – Isännöinnin opas >> Ympäristöministeriö: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi >> Talotekniikka-lehti: Energiatehokkuusdirektiivi tuo mukanaan talotekniikkaa koskevia tarkennuksia >>
