Lausunto huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisestä

Isännöintiliiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä koskevista ehdotuksista

Lausunnonantajasta

Suomen Isännöintiliitto ry (jäljempänä Isännöintiliitto) edustaa laajasti isännöintialaa, sillä jäsenkuntaamme kuuluu yli 600 isännöintiyritystä ja 23 paikallisyhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa noin 50 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä 1,5 miljoona suomalaista.

Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa.

Lausunto

Alkuun haluamme lausua kiitokset kattavasta ja hyvin analysoidusta selvityksestä.

Isännöintialan näkökulmasta katsottuna huoneistotietojärjestelmän tärkein tarkoitus on palvella taloyhtiön hallintoa, toisin sanoen edesauttaa hallinnon hoitamista, sekä helpottaa osakkaiden tiedontarpeiden täyttämistä. Tässä tarkoituksessa huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen on välttämätöntä, sillä pelkän omistajatiedon yksiin kansiin kerääminen ei vielä tuo isännöinnille aiemmissa selvityksissä arvioituja hyötyjä.

Isännöinnillä on huoneistotietojärjestelmään liittyen kaksi käyttäjäroolia: Isännöinti on ensinnäkin asiakasyhtiöidensä tiedon tuottaja ja ylläpitäjä. Lisäksi isännöinti olisi saatavilla olevan taloyhtiötiedon hyödyntäjä niin nykyisten kuin uusienkin asiakkuuksien osalta.

Kannanotot selvityksessä esitettyihin toimenpiteisiin

Viranomaisvetoinen vs. markkinaehtoinen kehitys

Kiinteistöalalla ollaan viimeisen vuoden aikana havahduttu datatalouteen ja taloyhtiötiedon merkitykseen, ja markkinoille on tullut ja on tulossa taloyhtiötiedon ympärille useita palveluja (esimerkiksi Asiakastiedon Digitaalinen huoneistotieto, Digitaalinen asuntokauppa DIAS ja Platform of Trust). Näin ollen pidämme selvityksessä lausuttua lyhyttä toteamusta markkinaehtoisen kehityksen osalta liian ehdottomana ja osin vanhentuneena. Isännöintiliiton mielestä onkin tarpeellista vielä tarkemmin arvioida viranomaisvetoisen ja markkinaehtoisen toteutuksen vaikutuksia (hyötyjä ja haittoja).

Markkinaehtoisessa kehityksessä pystyttäisiin mielestämme sääntelyä paremmin ottamaan huomioon alueiden ja taloyhtiöiden erilaisuutta ja erilaisia tarpeita: siellä missä tiedolle on kysyntää, tiedon saatavuutta on tarve parantaa. Siellä, missä ei, ei myöskään pidä teettää lakisääteisesti taloyhtiöillä ja isännöinnillä hyödytöntä työtä. Jäsenkunnastamme onkin tuotu esille vahvasti huoli siitä, että kaikki taloyhtiöt eivät edes kykenisi ilman avustuksia siirtymään rakenteisesti ylläpidetyn taloyhtiötiedon maailmaan.

Lisäksi viranomaisvetoisen alustan rakentamisessa on omat haasteensa, kuten huoneistotietojärjestelmälain ykkösvaiheen toteutuksessa on nähty. Aikataulu viranomaisvetoisessa toimintamallissa voikin muodostua sellaiseksi, että markkinaehtoisesti syntyy joka tapauksessa nopeammin palveluja.

Standardi taloyhtiötiedon välitykseen

Tiedonkulun parantamiseksi selvityksessä ehdotetaan kehitettäväksi standardi, jota käytettäisiin sekä teknisten että taloudellisten taloyhtiötietojen liikutteluun. Lisäksi selvityksessä päädytään ehdottamaan, että kaikki taloyhtiöt velvoitettaisiin siirtymäajan kuluessa ottamaan standardi käyttöön.

Isännöintiliitto kannattaa standardin luomista ja lakisääteistä käyttöönottoa, koska käsityksemme mukaan tämä on ainoa tie helposti järjestelmästä toiseen liikuteltavaan taloyhtiötietoon. Samalla on kuitenkin todettava, että erityisesti proosamuodossa olevan korjaus- ja muutostyöhistorian rakenteistaminen tulee olemaan haastavaa, mutta myös kallista. Omin voimin taloyhtiöt, isännöintiyritykset ja ohjelmatoimittajat eivät siihen pysty. Isännöintiliitto katsookin, että taloyhtiötiedon välityksen standardin luomisessa tarvitaan julkisen sektorin panostusta.

Isännöintiliitto muistuttaa, että isännöintiyrityksillä on paras substanssiosaaminen taloyhtiötiedosta (isännöitsijäntodistuksista), joten isännöinnin rooli standardin kehittämisessä on isännöintijärjestelmätoimittajien ohella keskeinen.

Keskitetty tietovarasto ja pakko teknisten perustietojen toimittamiseen

Selvityksessä ehdotetaan, että taloyhtiöiden pitäisi aina ylläpitää (toimittaa) tietyt tekniset perustiedot keskitettyyn tietovarastoon, josta ne olisivat kaikkien toimijoiden käytössä ilman viiveitä. Tällaisia tietoja ovat selvityksen mukaan taloyhtiön ja osakehuoneistojen korjaushistoriatiedot, suunnitellut ja päätetyt korjaustyöt sekä eräät ominaisuustiedot, kuten pinta-alatiedot. Keskitetyn tietovaraston ylläpitäjäksi selvityksessä kaavaillaan Maanmittauslaitosta, jolla on selvityksen mukaan tällä hetkellä ainoa tarkoitukseen sopiva viranomaisen hallinnoima järjestelmä.

Isännöintiliitto ei kannata pakkoa teknisten perustietojen toimittamiseen keskitettyyn tietovarastoon, vaan katsomme, että näidenkin tietojen toimittaminen pitäisi olla taloyhtiöille vapaaehtoista.

Viranomaisen toteuttaman keskitetyn tietovaraston osalta toteamme vielä seuraavaa:

Isännöintiliitto katsoo, että pysyvien (esimerkiksi ominaisuustiedot) ja lopullisten (korjaushistoriatiedot) tietojen osalta vaatimus tiedon keräämisestä keskitettyyn tietovarastoon voisi olla mahdollinen, mutta muuttuvien tietojen, kuten korjaustarpeiden selvittelyn ja keskeneräisten korjaushankkeiden (-suunnitelmien) osalta ei. Ajantasaisella tiedolla on päätöksenteossa (esimerkiksi asuntokauppa) merkitystä, joten näiden osalta viimeisin tieto olisi joka tapauksessa tarkistettava taloyhtiöltä / isännöinniltä.

Isännöintiliitto pitää hyvänä selvityksen lopputulemaa taloudellisen tiedon toimittamisen vapaaehtoisuudesta. Selvityksen mukaan tilinpäätöstiedot tulisi kuitenkin – niin kuin on luontevaa – raportoida Patentti- ja rekisterihallitukselle. Isännöintiliitto muistuttaa, että tietopalvelumielessä ns. yhden luukun periaate olisi syytä pitää edelleen tavoitteena.

Selvityksessä todetaan mahdolliseksi myös se, että osakas itse voisi viedä huoneistoaan koskevia, esimerkiksi taloustietoja ja korjaus- ja muutostyötietoja, huoneistotietojärjestelmään. Tältä osin korostamme virallisen, yhtiön antaman huoneistokohtaisen talous- ja muutostyötiedon (osakkaalla velvollisuus ilmoittaa taloyhtiölle kirjallisesti lähes kaikista remonteistaan ja taloyhtiöllä velvollisuus ylläpitää virallista muutostyörekisteriä) merkitystä.

Standardin mukaisen isännöitsijäntodistuksen toimittamisvelvollisuus

Selvityksessä ehdotetaan, että taloyhtiöiden olisi pakollista toimittaa isännöitsijäntodistuksen nyt sisältämät tiedot edellä mainitun standardin mukaisena rakenteisena tietona niin pyydettäessä joko omasta järjestelmästään tai huoneistotietojärjestelmän kautta. Tämä on mielestämme hyvä ja kannatettava ehdotus, joka on käsityksemme mukaan saavutettavissa sekä viranomaisvetoisessa että markkinaehtoisessa mallissa. Näkemyksemme mukaan jo standardoitu tiedonvälitystapa poistaa myös niitä haasteita, joita tiedonsiirtoon muun muassa isännöintiyrityksen vaihdostilanteessa liittyy.

Isännöintiliitto korostaa edelleen, että taloyhtiötietojen tuottaminen, ylläpitäminen ja toimittaminen tiedon tarvitsijoille joko suoraan isännöinniltä tai välillisesti huoneistotietojärjestelmän tai muun alustan kautta on lisäarvoa tuottavaa merkityksellistä työtä, joten on päivänselvää, että myös jatkossa työllä on taloudellista merkitystä. Iloksemme selvityksessä todetaan, että ehdotuksilla ei ole vaikutusta isännöitsijäntodistuksen ja sen tietojen hinnoitteluun.

Tekninen perustieto kaikille julkista tietoa

Selvityksessä ehdotetaan, että keskitetysti kerätty tekninen perustieto on kaikille saatavilla olevaa julkista tietoa. Tällaisia tietoja ovat selvityksen mukaan taloyhtiön ja osakehuoneistojen korjaushistoriatiedot, suunnitellut ja päätetyt korjaustyöt sekä eräät ominaisuustiedot, kuten pinta-alatiedot.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan avoimessa tiedossa, joka on selvityksen mukaan palvelujen syntymisen edellytys, päästäisiin hyvin liikkeelle jo sillä, että viranomaisilla nyt oleva tieto saataisiin tällaiseen käyttöön. Huoneistotietojärjestelmän osakeryhmien kytkeminen Väestörekisterikeskuksen pysyviin huoneistotunnuksiin, mikä syystä tai toisesta jäi hankkeen ykkösvaiheessa toteutumatta, edistäisi käsityksemme mukaan tavoitetta.

Kauppahintatiedot

Isännöintiliitto kannattaa kauppahintojen keräämistä huoneistotietojärjestelmään kaikista luovutuksista omistajarekisteröintihakemusten yhteydessä. Myös selvityksen ehdotus RS-kohteiden kauppojen viemisestä huoneistotietojärjestelmään normaaleina kauppoina jo ennen omistusoikeuden siirtymistä on mielestämme kannatettava ehdotus.

Huoneistotietojärjestelmän laajentaminen muihin asumismuotoihin

Muiden asumismuotojen mukaanoton osalta Isännöintiliitto yhtyy selvityksessä päädyttyyn arviointiin, ettei muita asumismuotoja ole tarkoituksenmukaista tuoda tässä vaiheessa huoneistotietojärjestelmän piiriin. On erittäin tärkeää laittaa kaikki resurssit asunto-osakeyhtiöiden osuuden toimivaksi kokonaisuudeksi tekemiseen. Katsomme myös, että hyötyjen täytyisi joka tapauksessa olla huomattavan paljon kustannuksia suurempia, että yhteiskunnallisessa mielessä huoneistotietojärjestelmää kannattaisi myöhemminkään laajentaa asunto-osuuskuntiin tai asumisoikeusasuntoihin. 

Lopuksi

Lopuksi tuomme vielä esille kaksi asiaa, jotka jäivät hankkeen ykkösvaiheessa liian vähälle huomiolle, ja jotka on mahdollisessa jatkokehityshankkeen lainsäädäntötyössä korjattava kuntoon.

Ensinnäkin isännöinnin on päästävä huoneistotietojärjestelmän kautta väestörekisterin tietoihin. Tämä on tarpeellista muun muassa sujuvan ja oikeisiin tietoihin (asukkaiden määrä) perustuvan vesimaksulaskutuksen takia. Tällä hetkellä isännöintiyrityksen joutuvat tekemään Väestörekisterikeskuksen kanssa sopimuksia saadakseen huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän selvitettyä ja vesimaksut laskutettua. Tämä on selvässä ristiriidassa huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 2 §:n tarkoituksen kanssa.

Ongelma on käsityksemme mukaan osa laajempaa haastetta huoneistotietojärjestelmän osakeryhmien kytkemisestä Väestörekisterikeskuksen pysyviin huoneistotunnuksiin, joka puute on joka tapauksessa välttämätöntä korjata huoneistotietojärjestelmän jatkokehityksessä.

Toiseksi huoneistotietojärjestelmästä annettuun lakiin tarvittaisiin selkiytystä sen varmistamiseksi, että isännöitsijän (luonnollinen henkilö tai isännöintiyritys) vaihtuessa uudelle isännöitsijälle (luonnollinen henkilö tai isännöintiyritys) varmasti saadaan käyttöoikeudet huoneistotietojärjestelmään tulevan asiakasyhtiön tietoihin uuden asiakkuuden perustamiseksi. Tätä sivutaan lain 19 §:n perusteluissa, mutta koska huoneistotietojärjestelmä ei ole vielä edes omistajatiedon osalta suunnitellussa käytössä, ei varmuutta asian toteutumisesta käytännössä ole.

Helsingissä 18.12.2019

Suomen Isännöintiliitto ry

Jaana Sallmén
lakiasiantuntija