Ilmasto- ja energiapolitiikan roolia tulee vahvistaa asuntopoliittisessa ohjelmassa

Eduskunta käsittelee kuluvan kevään aikana Suomen asuntopoliittista ohjelmaa vuosille 2021–2028. Isännöintiliiton mielestä asuntopoliittisessa ohjelmassa tulisi huomioida selvästi vahvemmin ilmasto- ja energiaratkaisut asumisessa. Tämä on välttämätöntä Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Venäjän hyökkäyssota vauhdittaa energiamurrosta asumisessa entisestään, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

– Tämän asuntopoliittisen kehittämisohjelman katse on liiaksi historian näkökulmissa ja valtion tukemassa asuntotuotannossa. Asuntopolitiikan suunta vaatii nyt suurempaa muutosta. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman pitäisi vastata enemmän tuleviin haasteisiin ja ratkaista ongelmia asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja asuinrakennusten korjaamisen mahdollistamiseksi, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Rakennusten energiatehokkuuden pitää parantua huomattavasti tulevien vuosikymmenten aikana, mikäli Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin yritetään päästä. Asumisen osuus hiilijalanjäljestä on noin neljännes kotitalouksien päästöistä. Se muodostuu pääasiassa lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta. Isännöintiliiton mukaan politiikan pitää ohjata ja tukea ratkaisuja siihen suuntaan, että asumisessa ja erityisesti taloyhtiöissä on kannustimia tehdä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.

– Tähän tarvitaan valtiovallalta selkeämpää tahtotilaa ratkaista näitä ongelmia. Energia- ja avustuspolitiikan pitää kannustaa enemmän ja pitkäjänteisemmin taloyhtiöitä ratkaisemaan kiinteistötason energia-asioita yhteistyössä isännöinnin kanssa. Esimerkiksi tänä keväänä epävarmuus ARA:n energiaremonttiavustuksiin varattujen rahojen riittävyydestä on hidastanut remonttien toteuttamista, Viljamaa sanoo.

Isännöintiliiton Energiabarometrissa huomataan, että energiakustannukset ovat nousseet ja tulevat nousemaan huomattavasti lähivuosina. Energiabarometrin mukaan energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys on yksi suurimpia taloyhtiöiden energiatehokkuustoimenpiteiden jarruja.

Viljamaa korostaa myös, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vauhdittaa energiamurrosta entisestään.
– Euroopan koko energiajärjestelmien muutoksen ja geopoliittisten riskien konkretisoitumisen myötä tarve energiajärjestelmän muutokselle vain kasvaa. Energiariippuvuus Venäjästä puretaan ja se tarkoittaa vielä voimakkaampia toimenpiteitä. Olemme viime vuosina eläneet voimakasta energiamurrosta kaikessa asumisessa. Nyt Venäjän hyökkäyssota nostaa energia-asiat myös turvallisuuspoliittiseksi asiaksi, Viljamaa kommentoi.

Lue lausunto ja Isännöintiliiton toimenpide-ehdotukset kokonaisuudessaan