Takaisin Isännöintiliitto : Isännöitsijä ei ole naapuririitojen tuomari – ärsyyntyminen naapureihin lisääntynyt taloyhtiöissä Isännöitsijä ei ole naapuririitojen tuomari – ärsyyntyminen naapureihin lisääntynyt taloyhtiöissä Medialle Julkaistu: 5.2.2024 Isännöintiin tulee aikaisempaa enemmän yhteydenottoja ja valituksia naapureista. Kynnys valitusten tekoon ja ärsyyntymiseen on madaltunut, kertovat isännöitsijät ympäri maata. Usein valituksen syynä on kuitenkin tavanomainen elämä naapurissa ja taloyhtiön yhteisissä tiloissa sekä pihalla. Valitukset ovat monen isännöitsijän mielestä lisääntyneet koronavuosien aikana ja sen jälkeen. Valitukset sekä yhteydenotot kuormittavat isännöintiyritysten asiakaspalvelua ja isännöitsijöitä. – Jopa naapurista keskellä päivää kuuluva nauru tai mikrosta ruuan lämmityksen päätteeksi kuuluva merkkiääni viereisestä asunnosta, on saanut naapurin valittamaan isännöintiin. Myös leikkivät lapset taloyhtiön pihalla voivat ärsyttää niin paljon, että otetaan yhteyttä isännöintiin, johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta kuvailee tapauksia. Isännöitsijöiden mukaan naapureista ärsyyntyneet asukkaat vaativat usein sitkeästi toimia isännöinniltä, vaikka isännöitsijä olisi todennut kuvailtujen äänien ja tapausten kuuluvan tavanomaiseen elämään. Jos talossa on huonot äänieristeet, jopa nauru, puhe ja kodin laitteiden merkkiäänet voivat kuulua naapuriasuntoon. Ohuet seinät tai talon rakenteet voivat kuljettaa ääntä pitkällekin. – Naapurille voi tietenkin ystävällisesti kertoa, mikä häiritsee, ja keskustella siitä asiallisesti. Useinkaan naapuri ei edes ole tietoinen hänen elämänsä aiheuttamasta häiriöstä. Harva haluaa olla muille häiriöksi, Falck-Hvilstafeldt vinkkaa. Pianon soittoa tunnista toiseen ja juhlia aamusta iltaan – häiritsevää elämää? Yhtä lailla, kun normaalista äänistä valittaminen on lisääntynyt, ovat myös häiriöt lisääntyneet. Monenlaiset äänet kuuluvat normaaliin taloyhtiöelämään, mutta häiritsevää elämää ei tarvitse sietää. – Selvää ja poikkeuksetonta vastausta siihen, mikä on häiritsevää elämää ja mikä ei, ei ole, sanoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama. – Häiritsevänä elämänä voidaan pitää poikkeuksellista metelöintiä päivästä toiseen, jatkuvaa huutamista tai usein toistuvaa juhlimista. Sen sijaan tulkinnanvaraisia ovat esimerkiksi pianon soittaminen, koiran haukkuminen tai remontointi. Silloin punnitaan häiriön kesto ja toistuminen. Normaaliin elämään kuuluu, että koira saattaa päivän aikana haukkua silloin tällöin, mutta tunnista ja päivästä toiseen haukkuminen ei ole normaalia, summaa Valkama. Toistuvasta häiritsevästä elämästä kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle. Aina parempi, jos useampi taloyhtiön asukas on huomannut häiriön ja ilmoittaa siitä. On hyvä huomata, että häiritsevien äänien paikantaminen saattaa olla vaikeaa. Äänet myös saattavat kuulua eri tavalla vierekkäisiinkin asuntoihin. Koska häiriötapauksissa näyttötaakka on taloyhtiöllä, kannattaa häiriöistä pitää kirjaa, mitä on tapahtunut ja milloin. Tämä helpottaa haitan arviointia ja punnintaa siitä, ylittävätkö äänet normaalina pidettävän rajan. Kuva: Adobe Stock