Suomessa on meneillään ennätysmäinen hellejakso. Lomalaiset kiittävät ja nauttivat, mutta moni taloyhtiössä asuva tuskailee päivästä toiseen jatkuvan kuumuuden kanssa, joka pahimmillaan vie voimat.
Tänä vuonna helteet saapuivat jo toukokuussa ja näyttävän jatkuvan vielä hyvän aikaa. Pidempi helleaalto nostaa sisälämpötiloja merkittävästi, kun koko talo ehtii päivien kuluessa lämmetä. Monissa taloyhtiökohteissa ei ole jäähdytysjärjestelmää, jolloin viilennys jää asukkaan ratkaistavaksi.
Miten tulevaisuuden lisääntyviä lämpöaaltoja voidaan ottaa huomioon taloyhtiössä ilman suuria jäähdytysinvestointeja?
– Taloyhtiön puut ja kasvillisuus on pitkään nähty vain esteettisenä asiana. Niillä tulee kuitenkin olemaan iso merkitys ja hyötyjen odotetaan vain korostuvan ilmaston muuttuessa; lämpötilojen noustessa ja sateiden runsastuessa. Parhaimmillaan puut voivat laskea lämpötilaa useita asteita sekä auttavat hulevesien hallinnassa, kertoo Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto.
Kuumuus voi nousta varsinkin etelän puoleisissa asunnoissa tukalaksi.
– Jos asunnossa on todella kuuma, yksi hyvä vinkki on lähteä ulos taloyhtiön pihalle, jos se suinkin on mahdollista. Ulkona käy kuitenkin yleensä aina pieni tuulenvire ja jos taloyhtiön pihalla on isoja puita, voi puiden alla olla huomattavasti viileämpää kuin paahteessa. Taloyhtiön kannattaakin pihasuunnittelussa ottaa huomioon varjoisten paikkojen mahdollistaminen pihalle ja istuinryhmien sijoittaminen myös puiden alle, vinkkaa Länsiluoto.
Kiinteistökohtaiset viilennysjärjestelmät yleistyvät uusissa kerrostaloissa pikkuhiljaa, mutta ovat olemassa olevissa taloissa harvinaisia. Isännöintiliiton yhdessä Granlund Oy:n kanssa tekemä taulukko näyttää erilaisten jäähdytysjärjestelmien erot kootusti.
– Käytännössä asuntokohtainen ilmalämpöpumppu on se yleisin ratkaisu edelleen. Niiden asentaminen onnistuu parhaiten parvekkeelle piiloon katseilta. Taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, voi öisin käyttää tehostettua ilmanvaihtoa eli niin sanottua yötuuletusta. Maalämpöjärjestelmän yhteyteen tehty maaviilennys tai kaukolämpöyhtiön palveluna saatava kaukokylmä ovat tehokkaita, mutta myös suhteellisen kalliita ratkaisuja. Tulevaisuus näyttää, yleistyvätkö ne myös kerrostaloissa.
Asukas voi itse vaikuttaa sisälämpötilaan parilla niksillä
Moni turvautuu kesällä ilmalämpöpumppuun asuntokohtaisena viilennyskeinona. Viime vuosina onkin koettu lähes buumi ilmalämpöpumppujen asennusten osalta. Suurimmassa osassa asuntoja ei kuitenkaan ole ilmalämpöpumppua eikä kaikkiin asuntoihin sellaista ole edes mahdollista asentaa. Miten sitten lämpöä voisi torjua kotikeinoin?
– Meillä on tyypillinen kerrostaloasunto, jossa lämpötila nousee korkeaksi kesähelteillä. Ilmalämpöpumppua asunnossa ei ole eikä taloyhtiössä jäähdytysjärjestelmää. Kun aurinko alkaa paistamaan suljen sälekaihtimet, jonka lisäksi laitan vielä erillisen pimennysverhon ikkunaan. Tämä blokkaa hyvin lämpöä. Ikkunat kannattaa pitää kiinni iltaan saakka, muuten ulkoa tulee sisälle kuumaa ilmaa. Vasta kun lämpötila on selvästi laskenut, kannattaa avata ikkunat ja tuuletta, aina parempi jos saa tuuletettua ristivedon avulla. Uunin tai saunan lämmitystä kannattaa vältellä. Näillä helpoilla keinoilla voi parhaimmillaan saada asteita alemmas. Jo parin asteen viilennys helpottaa oloa, summaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja.
Lue lisää jäähdytysjärjestelmistä >>
Kuva: Adobe Stock