Kiikarissa asunto uudiskohteesta? Muista nämä uuden talon erityispiirteet

Uusi asunto upouudessa kerrostalossa kuulostaa upealta hankinnalta. Mutta tiedätkö, miten uudiskohteen hankinta eroaa asunnon hankkimisesta vanhemmasta taloyhtiöstä? Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia kertoo, mitä uudisasuntoa ostaessa kannattaa huomioida.

1. Rakennusaikaiseen valvontaan on oikeus osallistua

Asuntokauppalain mukaan ostajilla on mahdollisuus valita rakennustyön tarkkailija ja tilintarkastaja omaksi edustajakseen jo rakennusaikana. Tarkkailijalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattipätevyys. Hänellä on oikeus päästä työmaalle ja saada nähtäväkseen tarvittavat tiedot, kuten urakkasopimus, piirustukset ja rakennustyöselitykset.

– Ostajat valitsevat tarkkailijan ja tilintarkastajan osakkeenostajien kokouksessa rakennusaikana. Kaikki osakkaat maksavat tarkkailijan kustannukset taloyhtiön valmistuttua. Osakkailta vaaditaan usein omaa aktiivisuutta tarkkailijan valitsemiseksi jo ennen kokousta, jotta sopivaa henkilöä on mahdollista esittää kokouksessa. Rakennuttaja kutsuu kokouksen koolle, mutta ei yleensä muutoin edistä asiaa ostajien puolesta, sillä tarkkailijan on tarkoitus valvoa rakennuttajan toimintaa osakkeenostajien lukuun, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia.

2. Valmistumisen jälkeen uusi taloyhtiö organisoituu

Uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen alkaa aika, jolloin uusi hallinto organisoituu ja taloyhtiössä siirrytään rakennusajasta asumisaikaan. Rakennuttajan on kutsuttava koolle hallinnonluovutuskokous viivytyksettä, kun rakennusvalvontaviranomainen on käyttöönottohyväksynyt rakennukset. Yleensä kokous pidetään 3 – 4 kuukauden kuluttua käyttöönotosta. Kokouksessa valitaan taloyhtiölle uusi, asumisaikainen hallitus.

– Uutta hallitusta valittaessa olisi tärkeää saada hallitukseen riittävästi osakkaita. Joskus hallitukseen ei tahdo löytyä osakasjäseniä, ja hallitukseen joudutaan valitsemaan rakennusliikkeen edustaja. Tämä voi olla haastavaa riippumattomuuden kannalta. Olisi tärkeää, että uusi hallitus pystyisi rakennuttajan edustajista riippumattomana tarkistamaan mahdolliset virheet ja vaatimaan rakennuttajalta korjaustoimenpiteitä, Lauhia kehottaa.

3. Virheet syyniin ennen vuositarkastusta

Uuteen taloon järjestetään vuositarkastus 12-15 kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöön.

– Yksittäisten osakkaiden, hallituksen ja myös isännöinnin tärkeä tehtävä on jo ennen vuositarkastusta kiinnittää huomiota ja reagoida mahdollisesti ilmeneviin virheisiin. Ennen vuositarkastusta havaituista virheistä voidaan tehdä ilmoitus joko heti tai vasta vuositarkastuksessa, lukuun ottamatta sellaisia virheitä, jotka vaativat välitöntä oikaisua, Lauhia muistuttaa.

Rakennuttajan vastuu virheistä, joita ei ole voitu havaita vuositarkastukseen mennessä, jatkuu vielä vuositarkastuksen jälkeen. Vuositarkastuksen jälkeen jokaisesta virheestä on reklamoitava erikseen viipymättä.

4. Uuden taloyhtiön sopimusasiat kuntoon

Kun asumisaika alkaa, isännöinnin ja hallituksen on syytä sopia muun muassa siitä, miten taloyhtiön erilaiset sopimukset tarkastetaan ja päivitetään asumistarpeita vastaavaksi.

– Uudessa taloyhtiössä täytyy käydä läpi muun muassa huolto-, lämmitys-, vesi- ja jätehuoltosopimukset sekä taloyhtiön vakuutukset. Alussa riittää paperihommaa ja tarkastustyötä, mutta kun ne saadaan huolella hoidettua, asuminen voi olla huoletonta, Lauhia sanoo.

5. Uusi yhteisö syntyy

Uuden taloyhtiön erityispiirteenä on myös se, että kaikki naapurit muuttavat taloon yhtä aikaa.

– Uuteen taloon muuttaessaan asukas on mukana rakentamassa jotain ainutlaatuista. Yhteiset pelisäännöt vaikkapa pihan käytöstä, saunavuoroista ja muiden yhteistilojen käytöstä päästään sopimaan uusien asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan hallituksessa puhtaalta pöydältä. Voi olla ikimuistoista olla luomassa ”meidän talon henkeä”, Lauhia sanoo.

Lisätietoa uudiskohteen isännöinnistä Mappi-jäsenpalvelusta (vaatii kirjautumisen)