Saunapaloja on viime vuosina tapahtunut Suomessa noin 200–300 vuodessa. Pahimmillaan saunasta alkanut tulipalo voi olla iso tragedia, jossa menetetään ihmishenkiä. Saunan turvalliseen käyttöön pitäisikin kiinnittää huomiota.
– Vaikka suomalaiset ovatkin tunnetusti kovia saunomaan, taitaa huoneistokohtainen sauna olla kuitenkin monella asukkaalla nykypäivänä satunnaisessa käytössä tai saunaa ei käytetä ollenkaan. Varsinkin tilanteessa, missä saunaa ei käytetä, käy usein niin, että saunaan alkaa kerääntyä tavaraa tai sitä käytetään jopa varastona. Näissä tilanteissa palovaaran riski kasvaa, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.
– Lähtökohtaisesti saunassa ei tule säilyttää mitään tavaraa ja kiuasta tulee käyttää vain saunomiseen. Suosittelen irrottamaan saunan sulakkeen ainakin tapauksissa, joissa saunaa ei käytetä säännöllisesti, kiuas on vanha, sähkökiukaan käyttöön liittyviä riskejä ei tunneta tai saunan kytkin on lattian alatasossa ja perheessä on pieniä lapsia tai lemmikkejä. Näin sauna ei voi mennä vahingossakaan päälle ja aiheuttaa saunapaloa, sanoo Rintamo.
Pelastuslakiin on tulossa myös kaivattuja parannuksia. Vuoden 2026 alusta lähtien palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy kaikissa asunnoissa asukkailta rakennuksen omistajille.
– Asukkaan vastuulle jää jatkossa ainoastaan ilmoittaa vioista, kuten pariston loppumisesta, sekä huolehtia laitteen testaamisesta. Palovaroittimia koskevan vastuun siirtyminen taloyhtiölle parantaa jatkossa koko kiinteistön turvallisuutta, summaa lopuksi Rintamo.