Varo maksamasta asunnostasi liian kovaa hintaa – tutustu tähän taloyhtiön paperiin ennen kauppaa

Erityisesti asuntokauppatilanteessa taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys on dokumentti, johon kannattaa perehtyä tarkasti. Muuten voi käydä pahimmillaan niin, että ostaja huomaa maksaneensa asunnostaan ylihintaa. Kunnossapitotarveselvitykseen liittyvä lakimuutos poistaisi pahimmat sudenkuopat.

Taloyhtiöiden hallitusten pitää tehdä vuosittain kunnossapitotarveselvitys, johon listataan viiden vuoden tähtäimellä taloyhtiön keskeisimmät korjaukset ja remontit. Selvitys on lain vaatima ja se pitää esittää vuosittain yhtiökokouksessa. 

Kunnossapitotarveselvityksen kuuluisi auttaa taloyhtiön hallitusta, osakkaita ja asunnon ostajia, mutta käytännössä selvitys voi aiheuttaa isoja ongelmia. 

– Kunnossapitotarveselvityksiä on moneen lähtöön. Niissä ei välttämättä kerrota, mitä korjauksia lähivuosina pitää tehdä tai ne kerrotaan epämääräisesti. Pahimmillaan ne kertovat taloyhtiön tilasta yhtä paljon kuin renkaiden potkiminen autosta, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. 

Mutulla tehty selvitys johti vahingonkorvauksiin

Hallituksen näppituntumalla tekemä kunnossapitotarveselvitys on vienyt taloyhtiön jopa vahingonkorvausvastuuseen. Vaasan hovioikeus teki pari vuotta sitten nyt lainvoimaisen päätöksen siitä, että ylimalkaisesti tehdyn kunnossapitotarveselvityksen takia osakas maksoi asunnostaan liian korkean hinnan ja oli vahingonkorvauksena oikeutettu saamaan taloyhtiöltä korjauksen vuoksi aiheutuneet sijaisasumisen kustannukset muuttokuluineen.  

– Hovioikeuden ratkaisu on yksi selkeä osoitus siitä, että kunnossapitotarveselvityksen laadullisia vaatimuksia pitää nostaa ja kunnossapidon osalta hallituksen pitäisi välttää omien tulkintojen tekemistä ja niiden sijasta tukeutua teknisiin ammattilaisiin, Koro-Kanerva huomauttaa. 

Lakia pitää muuttaa kahdella tavalla  

Isännöintiliitto ajaa asunto-osakeyhtiölakiin kahdenlaista muutosta: Ainakin yli 10 huoneiston taloyhtiöissä kunnossapitotarpeet pitäisi kirjata 10 vuoden päähän. Lisäksi kunnossapitotarveselvityksen taustalla pitäisi olla asiantuntijan tekemä kuntoarvio. 

– On edelleen taloyhtiöitä, joissa korjaustarpeita ei arvioida suunnitelmallisesti. Korjausten tulisi pohjautua teknisen asiantuntijan tekemään kuntoarvioon ja huolelliseen suunnitteluun, joista osakkaat ovat hyvissä ajoin tietoisia. Tällöin osakkaiden on helpompi sitoutua pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon ja he ymmärtävät myös hallituksen sekä isännöinnin tärkeän roolin siinä, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtajistoon kuuluva Tiia Granberg. 

Isännöintiliitto on lausunut kunnossapitotarveselvityksen muutostarpeesta monta kertaa ja liiton esitys on nyt oikeusministeriön muutostarvelistalla.  

Lisätietoja

Mia Koro-Kanerva
Toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
p. 050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi 

Tiia Granberg
Vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja, Isännöintiliitto
p. 040 531 4800
tiia.granberg@isannointigranberg.fi

Uutishuoneeseen