Asukasuutinen

Osakkaalla on oikeus asennuttaa huoneistoparvekkeelleen ilmalämpöpumppu, ellei siitä aiheudu taloyhtiölle tai toiselle osakkaalle kohtuutonta haittaa. Taloyhtiö ei voi kategorisesti ilmalämpöpumppujen asentamista kieltää, vaan asennuksen hyötyjä ja haittoja on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) etenee EU-elinten käsittelyssä. Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen tiistaina 12.3.2024. Prosessi jatkuu edelleen jäsenmaita edustavan neuvoston hyväksynnällä

Asunto-osakeyhtiölakityöryhmä on saanut valmiiksi välimietinnön, joka koskee hallintaanottomenettelyyn liittyvien tiedoksiantojen helpottamista niissä tilanteissa, joissa osakkeenomistaja on ulkomailla tavanomaisten tiedoksiantokeinojen tavoittamattomissa.

Jopa pääkaupunkiseudulla on taloyhtiöitä, jotka huojuvat uhkarohkeasti maksukyvyttömyyden rajoilla. Ahdingon aiheuttaa se, että vastikkeita ei ole haluttu nostaa kuluja vastaavalle tasolle vaan on jääräpäisesti pidetty kiinni vuosikausia liian alhaisista vastikkeista.

Nopeus ja vaihtuvuus ovat muodostuneet ilmiöksi myös asumisessa. Jos ennen ostettiin oma asunto ja asuttiin siinä 20–50 vuotta, on kierto nyt vuosien sijaan parhaimmillaan tai pahimmillaan kuukausia. Isännöitsijöiden puheista on noussut mielikuva niin sanotusta tiktok-asumisesta, joka on nopeaa ja syklistä ja joka tuo taloyhtiöihin uusia haasteita.

Kun taloyhtiössä mietitään maalämpöön siirtymistä, yhtenä perusteena on usein maalämmön tuoma säästö. Koska maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kaukolämmön hinta paikkakunnalla, sähkön hinta ja mahdollisen lainan korkokulut, kannattaa taloyhtiön ennen hankkeeseen ryhtymistä tilata kannattavuudesta puolueettomat laskelmat.

Taloyhtiöiden tavoitelämpötila asunnoissa on yleensä noin 21 astetta ja se onkin lämpötila, jossa asukkaat ovat tutkimusten mukaan keskimäärin tyytyväisempiä. Usein haasteena on, että taloyhtiöissä ei mitata asuntojen keskilämpötiloja, jolloin mahdolliset poikkeukset jäävät pimentoon, ellei asukas ilmoita niistä.

Moni taloyhtiö pohtii, mistä saada rahat tarvittaviin korjauksiin. Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeen yhteydessä voi parantaa taloyhtiön mahdollisuuksia saada rahoitusta vaikkapa putkiremontille. Uudet rahoitusvaihtoehdot eivät ole vielä...

Isännöintiin tulee aikaisempaa enemmän yhteydenottoja ja valituksia naapureista. Kynnys valitusten tekoon ja ärsyyntymiseen on madaltunut, kertovat isännöitsijät ympäri maata.

Euroopan investointirahaston takausmallista (EIR-takaus) kaavaillaan apua ja vauhdittajaa taloyhtiöiden energiakorjauksille ja puhtaan teknologian ratkaisuille.

Isännöintiliitto on koonnut uuden Taloyhtiön energia- ja ilmastoasiat – Isännöinnin oppaan, jolla isot ilmiöt saa pilkottua arkeen sopiviksi palasiksi.

Isännöintiliiton Energiabarometrin tulokset osoittavat, että erityisesti taloudelliset tekijät jarruttavat energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä.

Kevään yhtiökokouskauden lähestyessä taloyhtiön kannattaa käydä läpi tämänhetkinen taloustilanne sekä tulevat korjaushankkeet. Isännöintiliitto ennustaa taloyhtiöiden vastiketasojen nousevan 5–10 prosenttia tänä vuonna. Kulujen noustessa varautumisen merkitys korostuu.

Viime vuosina otsikoissa näkynyt energiaremonttibuumi on muuttanut erityisesti rivitalojen lämmitystä Suomessa. Tilastokeskuksen loppuvuodesta 2023 julkaisemat tilastot näyttävät, että rivitaloissa lämpöpumppujen hyödyntäminen on kolminkertaistunut 10 vuodessa

Taloyhtiöiden on syytä varautua runsaisiin lumiin joka vuosi. Taloyhtiön kannalta tärkeää on sopia talvikunnossapidosta, huomioida budjetissa runsaslumisen talven aiheuttamat lisäkustannukset sekä turvallisuuskysymykset.

Isännöintiliitto on toistuvasti tuonut esille asunto-osakeyhtiölain päivitystarpeen, jotta se saataisiin paremmin vastaamaan niihin ongelmiin, jotka kurittavat tällä hetkellä taloyhtiöiden osakkaita. Oikeusministeriö on nyt vuoden alussa asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus asunto-osakeyhtiölain ajantasaistamiseksi