Kyber- ja tietoturvauhkia on monen tasoisia. Pienempi uhka voi syntyä vaikka yksittäisen henkilön pyrkimyksestä vaihtaa oma saunavuoro urkkimalla henkilötietoja taloyhtiön järjestelmistä. Vakavampi uhka syntyy, kun esimerkiksi suojaamatta jääneet vesimittarit mahdollistavat sen, että laitteita käytetään osana laajempaa verkkohyökkäystä, jonka tarkoituksena on kaataa valtion verkkosivut. Myös taho uhkien takana voi olla mitä tahansa yksittäisestä pahansuovasta naapurista aina vihamieliseen valtioon.
Esimerkkejä kyberuhista, jotka voivat kohdistua taloyhtiöön:
- Henkilötietojen kalastelu, esimerkiksi asukasluetteloiden tiedot
- Talotekniikan järjestelmiin murtautuminen, esimerkiksi lämmitysjärjestelmän asetusten sotkeminen
- Taloyhtiön verkkoyhteyden katkaiseminen, esimerkiksi kriittisten järjestelmien sammuminen
- Verkkoliikenteen urkinta, esimerkiksi salasanojen tai pankkitunnusten kaappaaminen
- Suojaamattomien laitteiden kaappaaminen, esimerkiksi verkkohyökkäykset tai pyrkimys ylikuormittaa vaikkapa talotekniikan järjestelmiä
Yksi harmillinen uhka liittyy nimenomaan suojaamattomien laitteiden väärinkäyttöön ja kaappaamiseen esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä varten. Palvelunestohyökkäyksellä tarkoitetaan verkkohyökkäystä, jossa verkkosivuun tai palveluun kohdistetaan niin paljon liikennettä, etteivät ne kykene toimimaan normaalisti. Tällöin kaapatun laitteen normaali toiminta estyy ja laite osallistuu verkkohyökkäykseen, jonka tavoitteena voi olla jonkin kriittisen palvelun lamaannuttaminen.
Esimerkiksi niin, että suojaamaton etäluettava mittari kaapataan ja valjastetaan osaksi sellaista palvelunestohyökkäystä, jonka tavoitteena on häiritä verkkopankin toimintaa. Tuloksena on, että pankin asiakkaat eivät pääse kirjautumaan eivätkä käyttämään tunnistuspalveluita. Näin taloyhtiö, tai jopa tavallinen asukas, on tahattomasti ollut osallisena rikollisessa ja vahingollisessa toiminnassa.