Takaisin Isännöintiliitto : Suhmurointi ei ole isännöinnin ”maan tapa” Suhmurointi ei ole isännöinnin ”maan tapa” Medialle Julkaistu: 7.3.2025 Helsingin Sanomat julkaisi 6.3. artikkelin, jossa väitettiin omavaltaisen isännöitsijän ajaneen taloyhtiön kriisiin. Jutun sävy oli todella kriittinen isännöintialaa kohtaan ja lukemalla sai käsityksen, että isännöitsijä toimi omavaltaisesti ilman hallituksen myötävaikutusta. Tosiasiassa kuitenkin myös hallituksen ja sen puheenjohtajan rooli on aina merkittävä. Perinteisesti ei ole ollut lainkaan poikkeuksellista, että hallituksen puheenjohtaja on hoitanut yhtiön hallintoa ”itsevaltiaana” isännöitsijän kanssa, viemättä kaikkia asioita hallituksen kokoukseen päätettäväksi, tai hakemalla hyväksyntä toimenpiteille vasta jälkikäteen. Tällainen toimintatapa on yksi ilmentymä sellaisista menneiden aikojen toimintatavoista, joissa hallitus itse ei toimi niin kuin pitäisi. – Tilanteisiin liittyy usein asetelma, jossa hallituksen puheenjohtaja on saattanut toimia tehtävässään jopa vuosikymmeniä. Muu hallitus on tyytyväinen, kun asioiden hoitaminen sujuu ainakin näennäisesti hyvin puheenjohtajan ja isännöitsijän kesken. Hiljaisesti hyväksytyt toimintatavat koetaan ongelmallisiksi vasta jälkikäteen arvioituna. Emme puolusta isännöinnin virheitä, mutta peräänkuulutamme myös hallituksen omaa roolia ja vastuuta taloyhtiön hallinnosta sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Pohjakosketus on jo koettu Isännöintialalla on tunnistettu alan ongelmat ja tehty mittavaa kehitystyötä viime vuosina. Erityisen tärkeänä on pidetty läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämistä. – Isännöintiliitossa olemme tuoneet selvästi esille, että meidän tahtotilamme on korjata alalla olevat epäkohdat. Uskallamme virheen sattuessa nostaa käden pystyyn ja ottaa vastuun. Toivoisin kuitenkin, että asioita tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti ja se alalla jo tehty valtavan hieno työ huomattaisiin myös. Koro-Kanervan mukaan alan maine on ollut alhossa, mutta korjaavia liikkeitä on tehty paljon. – Tiedän, että esimerkiksi Rettassa panostettu todella paljon asiakkaiden kuunteluun, taloushallinnon ja isännöinnin toimintojen läpinäkyvyyteen sekä asiakastyytyväisyyden parantamiseen. Suunta on oikea, ja on ollut ilo huomata, että monet alan toimijat ovat tarttuneet toimeen alan maineen parantamiseksi, iloitsee Koro-Kanerva. Laskutus tuntuu monimutkaiselta Isännöinnin laskutus on aihe, josta voidaan saada riita aikaiseksi, jos molemmat osapuolet eivät tiedä tai ymmärrä, mitä on sovittu. Tämän takia taloyhtiön tulee perehtyä oman taloyhtiönsä sopimukseen ja olla sen sisällöstä tietoinen. – Asiakkaan silmin saattaa näyttää siltä, että laskutetaan aiheettomasti, vaikka kyseessä olisi sopimukseen kirjattu asia. Jos sitten todella on niin, että laskutuksessa on virhe, tulee siitä reklamoida ja yrityksen pitää se tietenkin hyvittää, kertoo Koro-Kanerva. – Keskustelu keskittyy tällä hetkellä lähinnä siihen, että isännöinnin erillisveloitukset ovat aina väärin, vaikka niiden veloittaminen perustuisi yhteiseen sopimukseen. Sopimuksia on erilaisia, osassa on erillisveloitettavia töitä, osassa kaikki kuuluvat kuukausiveloitukseen ja osassa on sekä että. Ei ole yhtä oikeaa sopimusmallia, joka sopisi kaikille. Tämän vuoksi onkin todella tärkeää, että taloyhtiön hallitus on selvillä oman taloyhtiönsä tarpeista, tutustuu sopimukseen ja valitsee sellaisen mallin, joka on paras omalle taloyhtiölle, toteaa loppuun Koro-Kanerva. Isännöinnin eettinen neuvosto Uudistetut Isännöinnin eettiset ohjeet ovat tulleet voimaan helmikuussa 2023 ja niiden noudattamista valvomaan on perustettu Isännöinnin Eettinen neuvosto vuoden 2024 alusta. Se toimii itsenäisesti Keskuskauppakamarin alla. – Neuvoston perustaminen ja kaikkien lausuntojen julkaiseminen on lisännyt alan omavalvonnan näkyvyyttä ja uskottavuutta huomattavasti, mikä näkyy myös lausuntopyyntöjen määrässä, kertoo Koro-Kanerva. – Neuvoston juristeista ja alaa tuntevista henkilöistä koostuva seitsemän hengen riippumaton kokoonpano on poikkeuksellisen laaja ja asiantunteva esimerkiksi tavanomaiseen tuomioistuinprosessiin verrattuna. Käräjäoikeudessa riita-asian ratkaisee usein yksi tuomari, joka ei välttämättä edes tunne alaa kovinkaan hyvin, jatkaa Koro-Kanerva.